Jääpaisti

Satoa omalta pihalta

Olen useista blogeista lukenut mystiseltä kuulostavasta jääpaistista, jota myös routapaistiksi kutsutaan. Olen toistuvasti tuuminut, että kokeilenpa sellaista, mutta aina ohjeisiin palatessani huomannut, että hommahan olisi pitänyt aloittaa eilen. Tällä kertaa muistin ajoissa. Puolilta päivin lauantaina, samaan aikaan kuin sushiriisi alkoi muhia keittimessä, pukkasin uuniin 1,7 kg painavan hirvipaistipalan, jonka saimme äidiltäni tuliaisina jokunen viikko sitten. Ruoan valmistelu oli simppeli juttu, muovipussi pois jäisen murikan ympäriltä, komeus ritilällä varustetulle pellille ja uuniin 100 asteeseen ja siinä se sitten olikin. Tunnin kuluttua pienensin lämpöä vielä vähän, 80 asteeseen ja sitten unohdin koko jutun koko päiväksi. Oikeasti kurkin uuniin vähän väliä.

Muutaman tunnin kuluttua paisti oli sen verran pehmennyt, että sain tökättyä siihen paistomittarin anturin ja asetin tavoitteeksi 72 astetta, siinä vaiheessa mittari näytti 41 astetta. Hitaasti kiiruhtaen lämpötila nousi ja illalla kymmenen aikaan en jaksanut enää odottaa, vaan nostin paistin uunista, kun mittari näytti 70 astetta, paisti oli ollut uunissa kaikkiaan 10 tuntia. Aiemmin olin keittänyt valmiiksi mausteliemen, joka muodostui neljästä litrasta vettä, desistä väkiviinaetikkaa, kourallisesta erilaisia pippureita, suolasta (noin 3 rkl), valkosipulista (puoli sipulia sellaisenaan kuorimatta) ja muutamasta laakerinlehdestä. Nostin paistin liemeen ja siirsin kylmään tekeytymään, paistin muodosta ja kattilasta riippuen nestettä voi tarvita vähän lisää, jotta paistin varmasti peittyy kokonaan liemeen.

Täytyy kyllä sanoa, että paisti onnistui mainiosti. Pinta oli maukkaan kirpeä, johtuen etikasta ja suolakin oli juuri kohdallaan. Tasainen punertava väri oli houkuttelevan näköinen ja ripaus pippuria ja suolakide tai kaksi lautaselle lisäsi vielä sopivasti makua. Sunnuntaipäivällisellä, jota säesti jatkuva ukkosen jyrinä ilman sadetta ja sähkökatkoja, söimme noin puolet paistista ja lopuista suunnittelimme tehdä huomenna täytettyjä patonkeja.

Criteriumissa oli viimeisen etapin aika, tänään meillä oli aikaa asettua telkkarin ääreen sitä katsomaan. Ylämäkeen päättyvän etapin voittoon  ylsi Katusha-tallin Joaquim Rodriguez Oliver  ja kokonaiskilpailun vei nimiinsä Sky-tallin Bradley Wiggins. Suosikkini Alexandre Vinokourov säilytti kokonaiskilpailun kolmannen sijansa. Eurosportin lähetyksestä kuulin myös, että toinen ja vielä suurempi suosikkini Alberto Contador on vahvistanut ostallistumisensa Tour de Franceen.

tossut kohti Touria