Tarte tatin

Tänään Tourissa on ensimmäinen lepopäivä, pyöräilijät siirtyvät kohti Pyreneitä. Eilisen etapin lopulla tapahtui vielä ikävä kolarointi, jossa Ranskan television auto niittasi Juan Antonio Flechan hatkaporukasta ja hän törmäsi Johnny Hoogerlandiin. Kumpikin heistä jäi kärjestä, mutta pääsi nilkuttaen maaliin. Palkinnoksi sinnikkyydestään ja ehkä vähän hyvitykseksi he saivat kumpikin etapin yritteliäimmän ajajan tunnustuksen ja Hooverland sai ylleen pallopaidan, jonka hän oli ehtinyt "tienata" ennen tälliä. Voittajaksi selviytyi Luis-Leon Sanchez ja keltapaidan otti Thomas Voeckler. Schleckit hilautuivat lähemmäs kärkeä, mutta Alberto Contador ei vielä ole oikein päässyt vauhtiin.

Tarte tatin on ollut pitkään suunnitelmissa. Koska meillä ei ole paistinpannua, jonka kahva kestäisi korkeita lämpötiloja uunissa, tilasin erityisen tarte tatin-vuokasetin keväällä Saksasta, sain rikkinäisen ja edestakaisin lähettelyn ja ehjän vuoan saamisen jälkeen huomasin, että samaa vuokaa on ihan meikäläisissä kaupoissakin saatavilla samaan hintaan. Joskus kannattaisi käydä kaupoissa silmät auki... Silloin kokeilin vuokaa kerran eikä ohje ollut paras mahdollinen, pakkauksessa ollut ohje ei toista kertaa ansaitse. Ulkonäkö oli ihan ok, mutta maku aivan liian imelä. Sittemmin kyllä blondiini järkeili, että ohje saattoi olla saman valmistajan suuremmalle vuokalle mitoitettu, minun vuokani on pienempää kokoa, kaikkiin pakkauksiin lienee painettu ohje samalla kaavalla.

Tällä kertaa otin ohjeen kirjasta French Cooking, Classic Recipes and Techniques. Tein taikinan perusohjeella, johon tuli

• 250 g vehnäjauhoa
• 125 g voita
• 1 tl suolaa
• 1 keltuainen
• 0,4 dl kylmää vettä

Sekoitin suolan jauhoihin ja rypistelin ne sormin voin kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisäsin veden ja keltuaisen ja työstin aineksia sen verran, että se muodosti kiinteän taikinan. Laitoin taikinan kylmään odottamaan. Kuorin 3 omenaa ja pilkoin ne kahdeksaan osaan, siemenkota poistaen. Nostin keraamisen vuokan kaasupolttimolle ja kaadoin siihen 50 g ruokosokeria, kuumensin vuokaa kohtalaisella lämmöllä sokeria koko ajan sekoittaen, muutamassa minuutissa sokeri suli tummaksi liemeksi. Sammutin kaasun ja lisäsin vuokaan 30 g voita ja sekoitin ainekset keskenään. Asettelin omenalohkot vuokaan sokerivoiseokseen, varoen kuumaa vuokaa ja tulikuumaa sokeria.

Kaulitsin taikinasta puolet (toinen puoli meni pakastimeen toista käyttökertaa varten) pyöreäksi levyksi kevyesti jauhotetulla alustalla. Isompaan vuokaan menisi varmaan koko taikina kivutta. Kiersin taikinan kaulimen ympärille rullalle ja siirsin sen kaulimen avulla omenalohkojen päälle vuokaan, tungin varovasti taikinan reunoja vuokan reunoja pitkin, niin että leivonnainen olisi tiivis ja omenat pääsisivät kypsymään kannen alla. Paistoin sommitelmaani 180 asteessa noin 40 minuuttia.

Kun taikinan pinta alkoi olla kauniin ruskea ja tuoksu houkutteleva, otin vuokan uunista ja annoin sen levätä kymmenisen minuuttia. Kokeilin Masterchef Australiasta oppimaani kikkaa, leivonnaisen tulisi kämmenellä kääntämällä pyöriä vuokassa. Ja niin se tekikin, joten omenalohkot eivät olleet tarttuneet vuokaan. Lautasen avulla käänsin tortun ylösalaisin ja lopputulos oli kaunis ehjä tarte tatin, jonka nautimme jälkiruoaksi kermavaahdon kera. Vaniljajäätelö olisi varmaankin sopinut vielä paremmin, mutta varastomme olivat helteisen viikonlopun aikana ehtyneet. Tulos oli oikein hyvä, ei ollenkaan liian makea ja taikinan rakenne ja sokerittomuus olivat juuri sopivat.