Keitto kattilan mukaan ja pussinpohjasämpylät

Tänään on jo ns. lähtö lähellä. Huomenna lennämme syysmatkalle Alppien eteläpuolelle ja kokkausvahdinvaihto on käsillä. Jätämme keittiön äitini huomaan ja hän  vastaa teinipoikiemme ravinnontarpeen tyydyttämisestä meidän nautiskellessamme espressoja ja pizzoja ja kenties jotain hieman jännempääkin. Tässä lähdön tunnelmissa tein vihanneslaatikon perkaamistoimenpiteen ja nahistumaanpäin olevat ainekset päätyivät keittokattilaan. Ja kuin sattumalta keitosta tuli ihan samanväristä kuin kattilakin! Naapurista saamani pyöreä kesäkurpitsa, jonka nimen olen unohtanut, mutta hämärästi muistelen siihen liittyvän omenan, oli suurin yksittäinen ainesosa. Muutama peruna, pari paprikaa, pienet tomaatit, porkkanat ja yrttejä pihalta kiehuivat kypsiksi kattilassa. Kauhoin kypsät kasvikset muutamassa erässä mikseriin ja surruutin keiton liemikauhallisen ja tuorejuustonokareen (Espanja-viikkojen jäämistöjä) kanssa tasaiseksi keitoksi.

Keittoruoan seuraksi sopivat aina sämpylät. Jäähyväistunnelman vallitessa pöllyytin kulhoon erilaisia pussinpohjia ja viimeisiä rippeitä mm. hiivaleipäjauhoista, salaattisiemenpussista ja spelttirouheesta. Tänään oli aikaa kunnolla kohottaa sämpylöitä ja niistä tuli isoja ja muhevia.