Huomatkaa, olen oppinut jotain! Nimittäin tekemään noita väkäsiä kirjaimien päälle! Tänä kesänä keräsimme ensimmäistä kertaa mesiangervon kukintoja kuivumaan. Sillä Sipuli-blogin crème brûlée vuoden takaa kuulosti jo silloin kiinnostavalta ja on ollut mielessäni kokeiltavien listalla siitä asti. Tämän viikon lauantaina oli kokeilun paikka, brûlée päätti päivällisemme maistuvasti. Tein edelleen seoksen kattilassa Nigellan tapaan, mutta lisäsin pari teelusikallista kuivattua mesiangervoa. Mittasin tällä kertaa kastikkeen lämpötilaa ja kun se lähestyi 82 astetta, oli paksuus sopiva, eipä tarvinnut pelätä, ettei hyytyisi. Ulos peiteltynä jäähtymään nostetut annokset hyytyivät puolessa tunnissa. En kertonut koko ruokaseurueelle etukäteen mesiangervosta, parin ensimmäisen lusikallisen jälkeen sain kysyviä, mutta hyväksyviä katseita. Olen iloinen, että mesiangervoa on runsaasti kuivattuna, kokeilen sitä varmasti uudelleen.
Creme brulee on minun jälkiruokasuosikkini. Mesiangervo tuo varmaankin hienon makuvivahteen siihen. Nam! Onneksi olkoon väkäsistä. Elämä on suuremmoista oppimista ;)
VastaaPoistaHiidenuhma: Mesiangervon kanssa pitää varmaan olla aika varovainen, siinä on vaara saada saippuan vivahdetta, ei siis liikaa:)
VastaaPoista"Kasvi sisältää salisylaatteja, flavonoideja, eteeristä öljyä, sitruunahappoa ja myrkyllistä glykosidia, joka suurina annoksina voi aiheuttaa päänsärkyä" Wikipedia
VastaaPoistaTuliko pää kippeksi? ;-)
Karmiina. Ei siitä:))
VastaaPoistaKuulostaa ihanalta väkäsineen päivineen. Jos satun joskus olemaan paikkakunnalla krembryleen aikana, muista kertoa kuitenkin mesiangervosta. Se on tietääkseni ainoa raaka-aine, josta saan tosi kamalan pahoinvointikohtauksen, ja nythän syykin selvisi, ilmeisesti olen yliherkkä kyseiselle glykosidille.
VastaaPoistaMaria: sitä pitää sitten vältellä ahkerasti:)
VastaaPoistaOlen surullinen, että minulla ei le mesiangervoa kuivattuna. Edes vähää.
VastaaPoistaNanna vei sanat päästä ja suusta! Ensi kesänä on pyrittävä mesiangervoapajille jonnekin...
VastaaPoistaKarmiina kun tuossa huomautti mahdollisesta päänsärystä, niin minulla on kyllä vähän ollut jyskyttävää päänsärkyä... laitoin kyllä aika vähän mesiangervoa, mutta jospa se on tuhtia tavaraa!
VastaaPoistaNäyttää kyllä herkulliselta. Mesiangervon käyttö kuulostaa myös mielenkiintoiselta -enpä ole tällaiseen yhdistelmään ennen törmännytkään. Sattumoisin katsoin muuten eilen hetken aikaa USA:n Masterchefin uusintaa, ja siinä eräs mies teki juurikin crème brûléetä. Ei tosin paahtanut sitä pintaa, koska hänen mielestään se oli ilmeisesti typerää. Taisi mies missata lähes koko brûléen pointin..
VastaaPoistaNäyttää ihanalta. Alan yhä vahvemmin kallistua sen kannalle, että "leikinheitin" on ihan tarpeellinen keittiölaite ;-)
VastaaPoistalintsi: Minä katsoin saman ohjelman eilen, olen vähän koukussa kaikenlaisiin kokkausohjelmiin. Tänään työkaverit nauroivat, kun tauollani katsoin kokkikilpailun uusintaa, vaikka tiedän kuka voitti, kuulema vain missikisojen katsominen toiseen kertaan olisi yhtä turhaa:)
VastaaPoistasuolaajahunajaa: Ilman muuta tohotin kuuluu innokkaan kotikokin keittiöön ja armollisella päällä ollessaan kokki voi sitä sitten lainata niiden juuttuneiden pulttien aukaisuun ym:)
Oi että miten ihana jälkiruoka! Jännittävä omaperäinen versiointi, sopii sinulle, tähän blogiinkin: jotakin perinteistä mutta aivan uudella kierteellä.
VastaaPoistaSaima: En kyllä voi ottaa tästä mitään keksimiskunniaa itselleni, kunhan kokeilen toisten (en edes muista/tiedä kenen alunperin) ideaa:) Ja tosiaan, mietin sitä päänsärkyasiaa, on ollut melkoisen sitkeä jysäri tässä tällä viikolla, liekö mesiangervon vika? Pitää kokeilla uudelleen:)
VastaaPoistaMun on pakko myöntää, niin epätrendikäksi kuin leimaudunkin niin mulle mesiangervo on aika nou-nou. Sillä oli reilun puoleisesti höystetty erästä jälkiruokaa eräässä ravintolassa. Ei vaan uponnut, maku muistutti niin paljon tuoksua, joka on minun nenääni turhan ällö-imelä.
VastaaPoistaMutta brûlée on aina ihanaa ja tuossa on varmaan juuri se pointti, että liikaa ei saa lipsahtaa. Käy muuten samoin kuin laventelinkin kanssa...
Tusla: jotkut haju/maku-parit ovat tosiaan sellaisia, ettei niistä halua kielelleen ja nenäänsä yhtä aikaa:) Toinen passaa, mutta samaan aikaan, nounou!
VastaaPoistaCampasimpukka: Kiva jotta maistui teillekin! Mesiangervo voi kuulemma olla huono kokemus, jos on allerginen aspiriinille.
VastaaPoistaallergia aspiriinille?? oliko sulla siskoseni sellainen?
VastaaPoistaMerituuli js Maria: sepä juuri minulla on, yliherkkyys aspiriinille, mutta ei minulla muita oireita kyllä tullut kuin pää kipeäksi, jonka senkin luulin johtuneen viinistä... :) Pitää seuraavassa kokeilussa käyttää vielä pienempää lusikkaa?
VastaaPoista