lauantai 5. marraskuuta 2011

"Hunting lodge pie"


Heinolan Heilasta tuotu hirvipala päätyi tänään lautasillemme. Olin ajatellut  jonkunlaista versiota Burgundin padasta, mutta muutin mieleni ja päätin kokeilla peribrittiläistä ruokaa. Cottage pie tunnetusti sisältää naudanlihaa ja paimenen piiraassa taas on lampaanlihaa. Koska lihaköntti leikkuulaudallani oli kuitenkin hirveä, päätin antaa ruoalle nimeksi hunting lodge pie! Yritin kyllä ensin kysyä sukumme angloasiantuntijan mielipidettä, mutta ilmeiset kiireet estivät häntä paneutumasta tähän ylen tärkeään asiaan. Hän on nimiviritykseen siis aivan syytön.

Melkein kaikissa lukemissani ohjeissa perunamuusin alle vuoan pohjalle tulevaan kastikkeeseen käytetään jauhelihaa, mutta mieleni pohjalla muhi muistikuva kastikkeesta, jossa liha oli kypsennetty palasina samaan tapaan kuin pohjoissuomalainen palapaisti. Koska oma muistihan nyt vaan on se paras tietolähde (!), niin sellaista siis väsäämään.

Lihakastike:
  • noin kilon pala hirvipaistia
  • 3 porkkanaa
  • 6 pientä sipulia
  • n. 0,75 l lihalientä
  • n. 0,25 l punaviiniä
  • suolaa ja pippuria
  • katajanmarjoja
  • loraus soijakastiketta
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • siitakesieniä
  • 4 rkl vehnäjauhoja vesitilkkaan sekoitettuna
  • 2 rkl voita paistamiseen
Kuorin ja pilkoin porkkanat ja sipulit ja kypsensin niitä voinokareen kanssa padassa. Leikkasin lihan pienehköiksi kuutioiksi ja paistoin paloja muutamassa erässä pannulla voissa ja lisäsin ne pataan. Kaadoin pataan lihalientä ja punaviiniä sen verran, että lihat hyvin peittyivät liemeen. Lisäsin mausteita, katajanmarjat teepallossa, jotta ne olisi helppo poimia pois. Tomaattipyre ja soija pääsivät mukaan niin ikään ja annoin padan hiljalleen porista kolmisen tuntia. Hirvi otti kyllä aikansa, ennen kuin alkoi olla mureaa. Viimeisen haudutustunnin alussa lisäsin sienet pataan. Kun liha oli mureaa, suurustin kastikkeen vesitilkkaan sekoitetulla vehnäjauholla, sillä halusin sakeaa kastiketta. Ennen suurustamista nostin teepallon katajanmarjoineen pois.

Perunamuusin tein tavalliseen tapaan jauhoisesta perunalajikkeesta, tällä kertaa taisi olla kyseessä Van Gogh. Höyrytin kattilallisen perunoita ja litistin ne perunapuristimen läpi perunalumeksi. Lisäsin joukkoon kuumaa maitoa, kunnes koostumus alkoi olla sopivan kevyttä, maustoin voilla, suolalla ja pippurilla. Lisäsin yhden kananmunan joukkoon tuomaan muusiin kuohkeutta.

Öljysin vuoan reunat ja kaadoin paksun lihakastikkeen vuoan pohjalle. Siihen päälle sitten lapioin muusin ja tasoittelin niin nätiksi, kuin dekoratiiviset taitoni antoivat myöten. Mitään pursotuksia en nyt sentään suunnitellutkaan. Pinnalle ripottelin hieman korppujauhoja ja pienen pussinpohjan parmesania ja toivoin, etten joudu tilille tästä brittiklassikon vääntelystäni. Vuoka oli uunissa 200 asteen lämmössä noin 20 minuuttia, kunnes muusin pinta alkoi päivettyä mukavasti. Tämä olisi varmaan monen mielestä sitä ruokaa minkä nimeä en sano, koska ystäväni sauvajyvänen ei siitä pidä. Hyvää se jokatapauksessa oli ja jos jollakulla oli paha mieli ennen ruokaa, niin ei ollut enää sen jälkeen!

19 kommenttia:

  1. Minähän suorastaan häkellyn moisesta huomaavaisuudesta, ja ennen kaikkea olen otettu, kun ei tarvitse nähdä punaista (korkeintaan punastua itse ;))

    Aivan ihanan näköinen ruoka! Tätä on pakko kokeilla, tänä vuonna tulikin monenlaista patalihaa, niin vaihteeksi voisi tehdä näin. Kiitos ohjeesta!

    VastaaPoista
  2. sauvajyvänen: Olin äsken hetken aikaa huonolla tuulella ja taisinpa tiuskaista perheellekin, kun ensimmäiset ottamani kuvat olivat ihan kamalia, koiranoksennuskin näyttää houkuttelevammalta. Mutta syömisen jälkeen henkäisin syvään ja otin toisen lautasen, uuden annoksen ruokaa ja apua kuvaamiseen. Tämä pimeys nyt kyllä hankaloittaa, kuvaamistaitoni ovat koitoksella, kun luonnonvaloa ei ole. Julkaistut kuvat ovat Kammenpyörittäjän ottamia.

    VastaaPoista
  3. Myönnät siis saaneesi lohtua ruuasta :D

    VastaaPoista
  4. sauvajyvänen: Sinä sanoit sen sanan, en minä:))

    VastaaPoista
  5. Sehän on aivan eri asia saada lohtua ruuasta kuin syödä "se sana"-ruokaa.

    VastaaPoista
  6. sauvajyvänen: Oli miten oli, se oli hyvää! Ja paksu kastike toimi mainiosti siellä alla, muusia olisi saanut olla paksumpi kerros. Sain juuri tietoa, että parempi nimi olisi ollut hunter´s pie ja jos salakaadosta olisi ollut kyse poacher´s pie:)

    VastaaPoista
  7. Eli se minun ekana ehdottamana nimi olisi ollut "oikein".

    VastaaPoista
  8. Sauvajyvänen: Kyllä:) Mutta ehkä tässä ei ole niin vakavasta asiasta kyse, ainakaan vielä ei sinisiä valoja vilku pihassa, joten uskallan ottaa edelleen rennosti.

    VastaaPoista
  9. No Sauvajyvänen ja itse blogiemäntä Campasimpukka; onneksi ette pitäneet hullua jännityksessä!

    Kyllä vaikeasta mallista on hyvä kuva saatu.

    VastaaPoista
  10. Nanna: Minulla ei vielä ole kärsivällisyyttä eikä taitoa, jos ruoka on vaikea ja valoa ei yhtään, pitää pyytää puoliskoa apuun:) Haluaisin jo rakennella omaa pienenpientä studiota, jossa voisi jotenkin tämän pimeyden keskellä hallita valoa.

    VastaaPoista
  11. Onko teillä järkkärikamera? Kunnollisesta salamasta on ruokakuvauksessa paljon iloa, valoa pystyy suuntaamaan haluamaansa paikkaan. Kameran oma salama on (valokuvausguru Scott Kelbyn mukaan) lähinnä "ugly maker".

    VastaaPoista
  12. luimupupu: On kyllä ja kaksi salamalaitetta, jotka voi kytkeä välähtämään yhtä aikaa, toinen kamerassa, toinen vaikka sivussa, mutten ole vielä oikein sinut niiden kanssa:)

    VastaaPoista
  13. Ihanan näköistä! Minäpä väännän tuota reseptiä vielä lisää: lanttumuusia pinnalle. Mitäköhän britit siihen sanovat ;)

    VastaaPoista
  14. Tämä luonnonvalon puute todella aiheuttaa kuvausongelmia (minulla on useampiakin koiranoksennuksia muistikortilla), mutta olen päätynyt siihen, että tärkeintä on hyvä ruoka.

    Ja tiedätkö, tämäkin ruoka näyttää meistä muissa näissä kuvissa oikein houkuttelevalta.

    VastaaPoista
  15. Hyvän näköistä lohturuokaa. Mitenkäs se tämän kuun ruokahaaste? Lohturuoka on aiheena.

    VastaaPoista
  16. suolaajahunajaa: Syömismielessä kyllä vähemmän kuvauksellinen annos on aivan hyvä, mutta kun toivoisi, että saisi blogipostaukseen kuvan, joka ei paljon nolostuta:)

    Ankerias: En ole koskaan haasteisiin osallistunut, ei liene kovin vaikeaa?

    VastaaPoista
  17. Mainitsit, että ohjeissa käytetään jauhelihaa. Olet kyllä lihapaloinesi ihan aidoilla jäljillä. Brittiversio liha-perunasoselaatikosta tehtiin tyypillisesti alkuviikosta sunday roastin tähteistä pieneksi pilputtuna. Hyvässä lykyssä jäljellä oli perunasosettakin kanneksi. Itsehän sitä aina ajtteli että piiras tarkoittaa jonkin sortin taikinan läsnäoloa. Mutta se voi tarkoittaa ihan vaan johonkin kuoreen kätkettyä. Fish pie on saman tyyppinen ruokalaji.

    VastaaPoista
  18. Maria: Ehkäpä juuri sinun kanssasi on tästä ruoasta ollut puhetta tai sitten joku niistä lukuisista kokkausohjelmistani pisti päähäni nämä pie-ajatukset:) Oletko tuttu sellaisen sarjan kuin River Cottage kanssa? Minä katson sitä nyt jokaisena vapaana hetkenä ja näen unia porsaan teurastamisesta.

    VastaaPoista
  19. Haasteeseen on ihan helppo osallistua. Laittaa vaan haasteen kommenteihin ilmoituksen että osallistuu ja linkin reseptiin. Kaikki ruokabloggaajat voivat osallistua ja tämän kuun haaste löytyy Kulinaarimuruista.

    VastaaPoista