Kun on syöty lihaliemifondueta, on seuraavan päivän ruoka jo puoliksi valmiina fonduepadan ääreltä noustessa. Opimme baijerilaisilta ystäviltämme, että hyvää lihalientä ei sovi hukata vaan siitä tehdään keitto. Lihaa varataan sen verran paljon, että sitä jää ainakin muutamia paloja keittolihaksi. Me varaamme sitä niin paljon, että tulee kunnon lihasoppa. Alppien juurella asuvat ystävämme ymmärtävät lihakeiton niin, että siinä on lientä ja lihaa, ei vihanneksia. Ensimmäisellä kerralla katsoimme toisiamme hieman alta kulmain, että missä peruna, missä porkkana, mutta heillä niitä ei ole tällaiseen lihakeittoon tapana sotkea. Myös leberkäseä voi pilkkoa keittoon tai jokaiselle laittaa liemeen ison lihapullapallon, tennispallon kokoisen, en ole varma muistanko oikein, että sitäkin sanotaan knödeliksi. Me kuitenkin teemme fondueillan jälkeisen lihakeiton hieman enemmän suomalaisittain.
Kaikkien
syötyä lihafondueta tarpeeksi, kipataan kaikki keittoon sopivat
ainekset lihaliemeen, lihapalat, minimaissit, mitä nyt milloinkin on
jäämässä ylitse. Annetaan padan alla olevan polttoaineen palaa loppuun
muutaman kerran sekoitellen. Jos lihat eivät ehdi kypsyä ennen kuin
polttoaine loppuu, jatketaan keittämistä liedellä, kunnes lihat ovat
kypsät. Pata nostetaan jäähtymään ja jatketaan seuraavana päivänä.
Lihakeittopäivänä
pata otetaan lämpimään ja nostetaan liemi kiehumaan, tässä
vaiheessa ei vielä kannata lisätä nestettä. Pilkotaan mukaan juureksia
sen mukaan, mitä talosta löytyy ja oma makukin tässä vaikuttaa. Minä
lisäsin tällä kertaa pataan muutaman porkkanan, perunan, palan
palsternakkaa ja pikkuisen naurista. Keitto saa kiehua
lempeästi, kunnes kaikki juurekset ovat kypsiä, vettä lisätään, jos
liemi ei tahdo riittää. Maku tarkistetaan, lisätään ripaus suolaa ja
pippuria, jos tarvitsee, pinnalle vähän persiljasilppua. Kunnon
lihakeittoa, sanon minä!
Nyt on syöty niin paljon lihaa, että seuraavaksi pitänee postata jotain ihan muuta!
EDIT: Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki jämäruokia käsittelevät postauksemme.
EDIT: Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki jämäruokia käsittelevät postauksemme.
Semmelknödel on ainakin sellainen lihaliemeen tuupattava, maidosta ja kuivasta leivästä tehty pallero, jota me Alppien juurella joskus syötiin... Ihanan näköinen lihakeitto teillä!
VastaaPoistaAnna: tämä meidän kokemamme oli suutuntumalta jotain lihaa, mutta on siitä jo vähän aikaa, että ehkä muistan väärin:) Kiitos kommentistasi!
VastaaPoistaAinakin Itävallassa knödeleitä on ihan joka lähtöön, myös lihaisampia. Eli voit oikein hyvin olla oikeilla jäljillä.
VastaaPoistasuolaajahunajaa: siellä päin vissiin tykätään kaikenlaisista mykyistä ja palleroista:))
VastaaPoistaKelpo emäntä ottaa talteen maukkaan lihaliemen :)
VastaaPoistaHerkullista varmasti, nam!