Tempuraa vuoden viimeiseen iltaan

Sushia syömme monta kertaa vuodessa, mutta tempuraa en joka kerralle viitsi askaroida. Syynä siihen on yleensä se, että tempura pitää saada tarjolle nopeasti enkä pidä kiirehtimisestä keittiössä, eikä kuuman öljy kanssa touhuaminen muutenkaan ole mieluisin keittiöpuuha. Tänään kuitenkin teimme ensin sushia Kammenpyörittäjän kanssa yhteistuumin ja sitten friteerasin. Ei ehkä ihan perinteisin uuden vuoden aaton menu, mutta meillä sushi ja tempura ovat aina kärkikolmikossa, jos tiedustelee mitä tänään syötäisiin. 

Käytin valmista tempurataikinajauhetta, mutta taikinan teko ei liene vaikeaa alusta astikaan. Sulatin tiikerirapuja, leikkasin lohta pieniksi viipaleiksi, samoin paprikaa ja kokeellisesti eiliseltä jäänyttä pihviä. Kuumensin öljyn 180 asteeseen, kastoin aineksia taikinassa ja laskin ne yksi aineserä kerrallaan öljyyn kypsymään. Muutamassa minuutissa kaikki olivat kypsiä ja taikina rapeaa. Nostelin palaset talouspaperilla vuoratulle tarjottimelle ja peittelin odottamaan, kunnes kaikki oli valmista. 

Tein tarkoituksella sushia hieman tavallista vähemmän, jotta jaksaisimme maistella tempuraa enemmän. Pihvikin oli oikein hyvää näin tehtynä, lohi parasta. En muistanut tehdä dippikastiketta tempuralle, mutta soijaankin kastettuina kaikki frittipalat olivat maistuvia. 

Jos tästä nyt hakemalla hakee jotain negatiivista, niin on aika tylsää siivota friteeraamisen jäljet pois. Öljy pitää siivilöidä, jäähdyttää ja pullottaa uudelleen, jos se on vielä käyttökelpoista. Ja liesikin vaatii tavallista perusteellisemman puunauksen. Sen jätin kyllä suosiolla huomiselle, sillä pitäähän sitä puuhaa jättää uudelle vuodellekin!