lauantai 3. maaliskuuta 2012

Keikauskakku rypäleistä Jokihakaa jäljitellen

Jokahaka kokkaa-blogissa oli alkuvuodesta huimaavan näköinen rypälekeikauskakku, jonka värejä kävin ihailemassa useita kertoja. Tänään kaupasta tarttui mukaan hyvännäköisiä rypäleitä ja muistin kauniin kakun. Ulkona oli kaunis sää ja kyselin kasvihuonevastaavalta, voisiko kasvihuoneeseen päästä päiväkahville, kun pullakin on jo uunissa. Ja kyllähän sinne pääsi. Lumet olivat tulleet kasvihuoneen katolta ja puhdistaneet yhden kesän alkavat sammaloitumiset kennolevyistä. Tuntui ihan vähän keväiseltä, kun käänsi katseensa takapihan puolimetrisistä hangista siniseen taivaaseen!

Tein keikauskakkuni kahteen pieneen blinipannuun. Aloitin lämmittämällä uunin 175 asteeseen ja voiteloin pannut runsaalla voilla. Ripotin myös muutaman pienen voinokareen pannulle.
  • noin 40 tummaa rypälettä
  • 1 rkl sokeria
  • vähän raastettua sitruunankuorta
Taikina:
  • 80 g mantelijauhetta
  • 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1/4 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 1/4 tl kanelia
  • 1/2 sokeria
  • 1 kananmuna
  • 1/2 dl sulatettua voita
Sekoitin kuivat aineet keskenään. Vatkasin munan ja sokerin kevyesti ja yhdistin sulatetun voin seokseen. Lisäsin kuivat ainekset ja sekoitin taikinan tasaiseksi. Halkaisin rypäleet (olivat siemenettömiä, minä ottaisin siemenet pois, jos niitä olisi) ja sekoitin niiden joukkoon sokerilusikallisen ja sitruunankuoren. Levitin rypäleet tasaisesti pannuille ja jaoin taikinan pannujen kesken. Tasoittelin taikinan parhaani mukaan rypäleiden päälle ja paistoin pannuja uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Annoin piiraiden jäähtyä ja kumosin ne leivinpaperille. Rypäleeni olivat keikahtaneet kaikki halkaistulle puolelleen eikä sellaista väri-iloa löytynyt, kun Jokihaan kakussa. Olisin hyvin voinut varmaan laittaa rypäleet kokonaisina, koska siemeniäkään ei ollut ja muutenkin käyttää enemmän rypäleitä, koska käytin kahta pannua. Mutta hyviä kakut olivat ja ne irtosivat suosiolla pannuista ehjinä. Kasvihuoneen valheellisessa kesäntunnussa päiväkahvikin maistui mainiolle.







6 kommenttia:

  1. Onpa kiva, kun on noin pieni, eli sopivan kokoinen kakku ois myös minulle. Niin ja joo, kevät on tullut!

    VastaaPoista
  2. Manteli teki tuohon kivan maun ja ehkä keveydenkin, en ole kovin tuttu mantelin kanssa. Olin vain vähän pettynyt, kun en onnistunut värin kanssa alkuperäisen veroisesti:) Teinit hotkaisivat oman kakkunsa kokonaan, me järkevät aikuiset vain vähän yli puolet yhteensä:))

    VastaaPoista
  3. Kas, näyttää tutulta! Täytyy tunnustaa että minun piti tehdä pari versiota, ennenkuin sain "kuvattavan kakun"...ja tosiaan, kuten mainitsitkin, minä tein yhden pannullisen samasta rypälemäärästä. Kiva jos maistui!

    VastaaPoista
  4. jokihaka: Kylläpä helpotti kummasti tämä tunnustuksesi:) Aion kyllä kokeilla kokonaisilla rypäleillä ja muutenkin noita blinipannuja, suotta ovat käyttämättä suuren osan vuotta.

    VastaaPoista
  5. Onpas mainio idea tuo blinipannujen käyttö! Kakku näyttää hyvältä, mutta melkeinpä paremmalta kuulostaa päiväkahvit kasvihuoneessa. Minä taidan kääriytyä vilttiin ja mennä jonain päivänä kyyhöttämään parvekkeelle kahvin kera. Kun joku vielä leipoisi...

    VastaaPoista
  6. Oi nam, tosi herkun näköinen!

    VastaaPoista