Pitkäperjantain karitsankare

Kaupassa käynti juhlapyhien alla on välillä lähes tuskaa. Ennakoivasti sujahdimme pääsiäisostoksille jo keskiviikkona alkuillasta. Marketissa oli liha- ja kalatiskit viritetty parhaimmilleen, eikä vielä tarvinut tungeksia. Työkiireet ovat estäneet minua osallistumasta perheen ruokintaan koko viikon, mutta kotivahvistus kyllä huolehtii pötyä pöytään. Välillä tuntuu, että pitäisikö töistä tullessa odottaa aivan tohveleita tuotavaksi, ainakin kysymystä: "Miten työpäiväsi meni, rakas?" Nyt minulla on vapaata muutama päivä ja ajatukseni askaroivat ruoan ympärillä lähes koko ajan. 

Keskiviikkoinen kauppareissumme tuotti tulosta sen verran, että eilen söimme loimutettua lohta. Ilta oli jo niin pitkällä ja pimenemässä kotiin tullessani, ettei herkun kuvaaminen enää ollut ajankohtaista, mutta siitä pitää kyllä tehdä postaus, kun seuraava loimutuskerta on käsillä. Pitkäperjantain päivälliseksi valitsimme karitsankaretta, sillä iloksemme lihatiskistä löytyi karetta ilman vakiomarinadia. Ostimme kolme karetta, joissa jokaisessa oli 6-7 luuta. Lihat viihtyivät jääkaapin nollalaatikossa tähän aamuun asti. 

Ohjetta etsin ensin kotimaisista blogeista, mutten sentään koskenut lukuisiin keittokirjoihini. Siitä minulla on vähän huono omatunto. Minulla on todella paljon keittokirjoja, enkä juuri koskaan hyödynnä niitä oikeasti. Ainoastaan tietyt leivonta -ja jouluruokaohjeet tulee uskollisesti katsottua kirjoista, jotka osaavat jo aueta oikeilta kohdilta. Luen keittokirjojani kuin kaunokirjallisuutta ja ihailen taidokkaita kuvia, mutta oikeasti lautasille päätyy yhä useammin ruokaa blogien ohjeiden mukaan. Onhan se toisaalta niinkin, että usein blogeissa on hyödynnetty ohjeita hienoista keittokirjoista, joten sitä kautta minäkin niitä käytän.

Tällä kertaa otin ohjeen täältä, noudatin sitä melkoisen uskollisesti. Blogiin löysin foodgawkerin kautta. Minulla alkaa olla siellä jo aika mukava suosikkiohjeiden kokoelma, etenkin jälkiruokia. 

Päivällisen osia oli kolme, paahdetut peruna- ja sipuliviipaleet, uunissa paistettu karitsankare ja uunitetut tomaatit. Aluksi valmistin yrttitahnan, johon mukailtuna tuli:

• 4 rkl tuoretta timjamia ja rosmariinia hienoksi hakattuna
• 2 rkl valkosipulimurskaa
• 5 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Kuumensin uunin 200 asteeseen. Sekoitin kaikki ainekset kupissa sekaisin, tästä annoksesta tuli riittää kaikkien osioiden maustamiseen. Valmistelin seuraavaksi tomaatteja uunia varten. Käytin ison rasiallisen pieniä terttutomaatteja, jotka laitoin pieneen lasivuokaan. Ripottelin maustetahnaa tomaattien päälle. Jätin vuoan odottamaan. 

Pesin 8 keskikokoista puikulaperunaa (koska muita lajikkeita ei ollut nyt kaapissa) enkä kuorinut niitä, koska arvelin herkän perunan rikkoutuvan, jos kuorisin sen. Leikkasin perunat pitkittäin noin puolen sentin viipaleisiin, samoin viipaloin kaksi keltasipulia, taas lajike sen vuoksi, että ohjeen salottisipuleita uupui taloudesta. 

Puhdistin kareista kalvot ja ylimääräistä rasvaa, ne olivat kyllä mukavan siisteiksi jo valmiiksi käsiteltyjä. Pippuroin ja suolasin ne ja paistoin niitä oliiviöljytilkassa muutamia minuutteja, kunnes saivat kauniin paistopinnan. Nostin kareet lauselle ja lisäsin pannulle hieman öljyä. Paistelin perunaviipaleita ja sipulia muutaman minuutin, kunnes ne saivat vähän väriä. Sekoitin joukkoon kolmanneksen yrttitahnaa ja pari ruokalusikallista vettä ja annoin seoksen vielä hieman hautua.  

Laitoin tomaatit vuoassaan uuniin. Toiseen, suurempaan vuokaan (joka sopii pienen kanssa vierekkäin uuniin) kumosin pannulta perunat ja sipulin. Sivelin kareet lopulla yrttitahnalla ja käärin luunpäät foliopalasiin. Nostin kareet perunoiden päälle ja tökkäsin paksuimpaan kareeseen lämpömittarin anturin. Vuoka päätyi uuniin tomaattien viereen. Asetin tavoitelämmöksi lihalle 60 astetta. Tähän päästiin alle puolessa tunnissa. Nostin kareet lämpöastiaan, jonka pohjalle olin viritellyt foliota, käärin lihat tiukasti folioon ja laitoin kannen astian päälle. Nostin uunin lämpötilan 230 asteeseen ja paistoin perunoita vielä hetkisen, kunnes ne olivat kypsiä, tomaatit olivat samassa ajassa kypsyneet ihanan pehmeiksi. 

Leikkasin kareet karitsatikkareiksi, niissä oli lupaava punertava sävy. Ja olivatpa ne meheviä, juuri parahultaisia! Huomenna on liemenkeittopäivä.