 |
| Pysykää hengissä! |
Kammenpyörittäjä lähti Vaasan retrokilpurit-tapahtumaan ja jätti vastuun kasvihuoneesta ja pihan istutuksista minulle. En kyllä tiedä, mitä hän oikein ajatteli niin tehdessään. Olen se surullisenkuuluisa äiti, jolla ei lasten pieniä ollessa ollut lupa edes katsoa pääsiäisen ajan rairuohoon, tai tupas kaatui kuolleena kupin reunoja myöten alta aikayksikön. Minulle ei kannata tuoda kuin leikkokukkia, koska ne ovat jo valmiiksi tapettuja. No, teen nyt parhaani ja yritän pitää viljelmät elossa. En ottanut mitään muuta aktiviteettia viikonlopulle, kyllä tässä kasvihuonevastaavan tehtävässä ja Giron viimeisissä etapeissa on aivan tarpeeksi haastetta.
Yhdeksästoista etappi on parhaillaan menossa. Maaliin on matkaa vielä 40 km, joista puolet on tujakkaa nousua. Ivan Bassolla lienee kohtuulliset paineet saavuttaa etappivoitto. Vaikka toiveeni Rigoberto Uran Uranin etappivoitosta ei taida toteutua, laitan tähän silti hänen kuvansa, ihan vain niiden liehuvien hiusten vuoksi!
 |
| Rigoberto päästelee Pinarellolla |
En malttanut enää parsan kanssa, vaan ostin nipun italialaista vihreää parsaa, jolle halusin löytää mukavan ohjeen alkuruoaksi. Sellaisen bongasin täältä. Ohjetta tituleerattiin italialaiseksi, mutten tohdi nimetä sitä aivan samoin kuin bloggaaja. Olen muuten vieraillut aiemminkin tässä blogissa, se on varsin miellyttävä selailla.
Sulatin kaksi pientä levyä torttutaikinaa ja leikkasin ne kolmeen osaan. Kaulitsin niitä hieman ohuemmiksi. Paistoin levyjä 220 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes ne olivat kohonneet korkeiksi ja pinta oli kauniin kullanruskea. Jäähdytin ilmavat taikinapalloset. Leikkasin parsoista sen verran pois, että ne mahtuisivat nätisti leipomuksen sisälle (miksi tällaista paistettua taikinajuttua nyt sanoisi?), mutta hieman näkyisi kummastakin päästä. Asettelin parsat uunivuokaan ja lurutin hieman oliiviöljyä niiden päälle ja ripotin suolaa ja pippuria pintaan. Paistoin parsoja noin 15 minuuttia, kunnes tikku meni sopuisasti niistä läpi, mutta varoin ylikypsentämästä. Lähes kypsät parsat saivat hieman jäähtyä vuoassa pöydällä sen aikaa, kun sekoitin täytteen. Siihen tuli 3 isoa ruokalusikallista levitettävää vuohenjuustoa, 2 rkl sitruunamehua, ripaus suolaa ja pippuria sekä yhden hoikan kevätsipulin vihreä varrenosa silppuna. Sovelsin siis linkittämääni ohjetta loivasti.
Leikkasin paistetut taikinapullerot (no olipa hieno sana) halki ja levitin sisälle lusikallisen täytettä, päälle asettelin kolme parsatankoa ja käänsin kannen päälle. Alkupalana tämä helppo herkku toimi mainiosti kylmän siiderilasillisen kanssa, parsa oli juuri parahultaista ja rapea, ilmava taikinakuori oli oikein sopiva ympärys. Murusia ja lehteviä paloja kyllä rapisi aika paljon, joten juhlien sormisyötäväksi ei ehkä paras vaihtoehto.
Älä näänny vastuun alle! Kuulostaa vakavalta paikalta - et varmaan tiedä saatko katsoa kasvihuoneeseen päin (jotteivat kasvit heti tuuperru rairuohon tavoin!) vai olisiko siellä syytä käydä varmistelemassa (usein) että kaikki ovat vireinä ja hengissä.
VastaaPoistaVasuuta ja valintoja. Rankkaa.
;)
Hyvää viikonloppua!
P.S. Olisiko taikinapalleroisen nimi parsatasku - tai nakkipiiloon sointuvasti parsapiilo! :D
Vitsit se on kaunis ! :) Mullakin ois parsoja jääkaapissa.. edellinen uuniparsa ei ollut hyvää..ehkä teen jonkun muun kuin itseni ohjeella seuraavan parsaruuan :)
VastaaPoistaSaima: Parsatasku kuulostaa kyllä hupaisalta:) Mukavaa viikonloppua sinullekin!
VastaaPoistaMausteinen Manteli: Kiitos, tämä oli kyllä kiva ohje, jollei sitä rapisemista laske liian isoksi miinukseksi!
Hienoja kuvatuksia.
VastaaPoistaEi voittanut hymypoika-Ivan :(.
Josko tästä lähtisi itsekin polkemaan ennen iltaruokaa. Edellisellä lenkillä tuli rengasrikko pahaan paikkaan, rengasta on nyt huoltomies paikkaamassa, minä vain poljen.
luimupupu: Kiitos!
VastaaPoistaOli taas jännä loppu tuossa, huomenna luvassa lisää:)
Hyvää ajelua sinne.
Kuulostaa ihan liian hyvältä tuo resepti! Mulla on ollut joku hirvee parsan himo koko kevään ja lidlistä on pitänyt pari nippua jo ostaa, kun on suht edullisesti saanut. En oo kyllä jaksanut mitään erikoista niistä vääntää vaan oon paistanut pannulla kananmunalle kaveriksi, hyvää ja helppoa ruokaa sekin kyllä :)
VastaaPoistaJohis: Minäkin yleensä vain höyrytän parsaa tai grillaan, mutta tämä oli hauska ohje. Mietin, että jos tekisi vielä pienempään muotoon, jossa olisi ihan vaan suht pieni neliö taikinaa ja sitten täytteessä melkein vaan parsan nuput, niin saisi suupalan kokoisen ja se murustaminen jäisi pois. Tosin silloin pitäisi keksiä jatkokäyttöä niille varsille, ettei tule tolkuttomasti hävikkiä.
VastaaPoistaKylläpä ne hiukset liehuu komiasti:) Pidän sulle peukkuja, että kasvihuone pysyy pystyssä, ja että muutenkin selviät tästä raskaasta vastuusta, joka on näin päällesi langetettu;)
VastaaPoistaAnkerias: Kävin juuri tiluksia tutkimassa, onneksi yöllä satoi:) eikä mikään kasvi, taimi, itu tai muukaan näytä nääntyneeltä. Eikä vaihtoehtoisesti ole hukkumassa. Luulen, että saatan selvitä tästä!
VastaaPoista