Nyt se alkaa! Campasimpukan toinen Tour de France-teemakuukausi! Kesäkuu on mennyt melko vähin kokkauksin, olen päässyt taas töiden makuun pitkän loman jälkeen ja nyt on virtaa tehdä ranskalaista ruokaa tai ainakin ruokia, joissa on ranskalaisvivahteita. En ole sen enempää ranskalaisen keittiön asiantuntija kuin viime vuonnakaan, mutta toivon mukaan minulla on aikaa ja mahdollisuuksia kokeilla jotain itselleni uutta. Perheeltäni toivon taas kärsivällisyyttä ja ennakkoluulottomuutta entiseen malliin.
Päivälliseksi tein muunnelman Nizzan salaatista. Muunteluni aloitin heti kalasta. Eilen loimulohta jäi sopivasti salaattiin laitettavaksi, joten en uhrannut enempää ajatuksiani tonnikalalle. Papuja meillä ei ollut, joten vaihdoin ne herneisiin. Vinkkejä katsoin sieltä täältä, eniten Kokkeillaan-blogista. Aineksina käytin:
- uusia perunoita
- viiriäisenmunia
- kirsikkatomaatteja
- mustia oliiveja
- herneitä
- loimulohta
- varhaissipulia
- salaattia
- anjoviksia
- 0,5 dl oliiviöljyä
- 2 rkl valkoviinietikkaa
- valkosipulin kynsi murskattuna
- ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria
Kananmunien sijaan keitin viiriäisen munia ja niiden jäähdyttyä nypersin niistä kuoret pois ja leikkasin munat puolikkaiksi. Keitin uusia perunoita suolavedessä kypsiksi ja jäähdytin ne. Herneetkin kiehautin kypsiksi ja jäähdytin kylmässä vedessä, ettei niiden väri muuttuisi tummemmaksi. Keräsin kasvihuoneesta valikoiman erilaisia salaatteja, leikkasin kirsikkatomaatteja lohkoiksi. Poistin loimulohen nahkapuolelta harmaan rasvan. Leikkasin varhaissipulia oikein ohuiksi viipaleiksi ja perunat lohkoiksi. Lohkoin kalan suupalan kokoisiksi. Kokosin kaikki ainekset laakealle vadille. Sekoitin kastikeainekset tasaiseksi ja liruttelin kastikkeen salaatin päälle ja pinnalle ripottelin persiljasilppua, persiljaa meillä on ihan valtavasti, sitä ei tarvitse säästellä. Söimme salaatin grillissä paahdetun patongin ja kuivan ranskalaisen valkoviinin kera, eikä se ollutkaan hassumpi jatkojalostus loimulohelle.
Tour de France alkoi tänä vuonna Belgiasta, jossa ajettiin tänään 6,4 km pitkä (tai lyhyt) prologi ja huomisesta alkaen kaksi seuraavaa etappia ennen Ranskan puolelle siirtymistä. Koin äsken ison ilon purskahduksen, kun näin Alexandre Vinokourovin olevan mukana Astana-tallin joukkueessa, en ollut ehtinyt tutkia lähtölistaa ja huomata sitä ennakkoon. Viime vuonna hän loukkaantui pahasti Tour de Francen yhdeksännellä etapilla ja nyt hän tahtoo vielä kerran osallistua touriin ennen ammattipyöräilyn jälkeisen elämänsä aloittamista. Fabian Cancellara polki prologin voittoon ja sai päälleen kisan ensimmäisen keltaisen paidan. Alku tuntuu oikein kiinnostavalta, edessä on kolme viikkoa pyöräilyn iloa!
Nam nam nam! enpä ole IKUISUUKSIIN herkutellut tällä salaatilla. Asia pitää korjata :)
VastaaPoistaAina välillä herää keskustelua määritelmistä: eli mikä tekee Nizzan salaatista Nizzan salaatin, mitä siinä vähintään pitää olla että se olis Nizzan salaatti. Mitkä ruokalajin raaka-aineen osat ovat vaihdettavissa ja mitkä taas eivät missään tapauksessa. Esim. borssikeittoon kuuluu mielestäni punajuuri ja kaali, mutta puoliksi venäläiselle tytärpuolelle taas borssi ei ole borssi ilman lihaa. Miten te määrittelette Nizzan salaatin? Toi postauksen salaatti näytti muuten tosi herkulta.
VastaaPoistaannemi: salaateista jää jotenkin valheellisen hyveellinen olo, ei tule ähkyä kovinkaan helpolla:)
VastaaPoistaMaria: Campakeittiössä ei ole ruokapoliiseja ja sovellutkset sallitaan :D Ja sallin ne muillekin.
Tästä se alkaa :)! Hienoa että Vino on mukana ja tietenkin se, että oma suosikki polkee tänään keltapaidassa.
VastaaPoistaluimupupu: Tosiaan hieno alku! Ilahduin niin Vinon näkemisestä eikä Fabiankaan hullummin pärjännyt ;)
VastaaPoistaNo en tietysti poliisimielessä asiaa tarkoittanutkaan vaan yleisluontoista ihmettelyä määrittelyistä. Nizzan salaatista se tuli mieleen sen takia, että eräällä ruokakurssilla se oli ohjelmassa ja olin unohtanut ostaa papuja. syynä oli se, etten halunnut ostaa tuoreita, koska ne oli Keniasta asti. Ja pakastealtaan kohdalla olin jo unohtanut koko asian. Jotkut asiakkaista oli kovin pettyneitä. Heidän mielestään Nizzan salaatti ei ole oikeaa ilman papuja. Itse olisin pitänyt oleellisina raaka-aineina perunaa, kalaa ja oliiveja. Sen jälkeen olen suhtautunut resepteihin vähän eri tavalla, yrittänyt löytää siitä sen oleellisen jutun, on se sitten raaka-aine tai valmistustapa tai tarjoilutilanne. Usein se selviää ruokalajin historiaan tutustumalla. Nizzan salaatin elämäkerrasta mulla ei kyllä ole aavistustakaan.
VastaaPoistaMaria: Tuo on muuten kumma, kun kotimaisia papuja ei saa kuin ihmeen kaupalla. En ole minäkään niitä kenialaisia ostanut. Kotikeittiössä ja kun kokkaillaan lähinnä omalle porukalle, tulee tosiaan sovellettua aika paljon, niin sen vuoksi, että kaikkea ei ole saatavilla, tai "tykkäämisjuttujen" vuoksi. Tuossa salaatissa ne anjovikset olivat vain toisella reunalla:)
VastaaPoista