perjantai 6. heinäkuuta 2012

Cotes D'agneau Champvallon - lammaspataa

Yhden padan ruoat ovat mukavia, käteviä, helppoja ja usein todella maukkaita, kunhan vain on tarpeeksi aikaa kypsentää ruokaa miedossa lämmössä. Eilisaamuinen reseptinetsintäni tuotti tuloksen, johon tahdoin tarttua. Täällä oli tehty reippaat kaksi vuotta sitten ranskalaisen keittiön klassikkoa, lammasta Champvallon. Postauksen alussa puhuttiin siitä, miten tällainen ruoka sopii talveen ja kylmyyteen, mutta kyllä se kesäänkin ja lämpöön (viimein sitäkin on!) sopii. Soveltelin ohjetta makuni mukaiseksi. Kaupassa lihatiskissä oli jopa valinnan varaa. Valitsin muhevan luullisen paistin. Pataan tarvitisin:
  • 1,5 kg luullista lammaspaistia
  • 1 iso sipuli
  • 1 iso valkosipulinkynsi
  • öljyä paistamiseen
  • 0,5 l lihalientä
  • 1 dl punaviiniä
  • 0,5 dl tomaattipyrettä
  • yrttinippu (rosmariinia, persiljaa, laakerinlehti)
  • suolaa
  • pippuria
  • voinokareita
  • 5 isoa perunaa
Leikkelin paistin pienehköiksi kuutioiksi. Pilkoin sipulin ja valkosipulin pieneksi silpuksi ja solmin yrttinipun. Sulatin liemen. Paistoin ensin sipuleita padassa kunnes ne alkoivat hieman saada väriä ja olivat pehmeitä. Siirsin ne odottamaan lautaselle ja paistoin lammaspaloja kahdessa erässä oliiviöljyssä, kunnes niihin tuli hyvä paistopinta. Kaadoin sitten sipulit takaisin pataan, sijoitin yrttinipun pataan ja kaadoin päälle liemen ja viinin. Maustoin alustavasti suolalla ja pippurilla. Annoin padan kiehua kohtalaisella lämmöllä noin puolitoista tuntia, kunnes lihat olivat mureita. Lisäsin tomaattipyreen ja vähän pippuria ja suolaa. Annoin kastikkeen vielä kiehua kasaan sen aikaa, kun valmistelin perunat.

Kuorin suuret perunat ja leikkasin ne viipaleiksi. Voitelin suuren uunivuoan ja ladoin perunaviipaleita pohjalle niin, että ne hieman tulivat toistensa päälle. Lapioin kastikkeen perunaviipaleiden päälle ja sijoitin päällimmäksi uuden kerroksen perunaviipaleita. Ripottelin pinnalle hieman suolakiteitä ja reilusti pippuria. Muutama voinokarekin päätyi ruoan pinnalle. Paistoin ruokaa uunissa 200 asteessa noin 1 h 20 min, kunnes perunaviipaleiden reunat alkoivat hieman kipristyä ja ruskettua ja ne olivat kauttaaltaan pehmeitä ja kypsiä. Liha oli loistavan mureaa ja hyvää, perunat hautuneet pehmeiksi ja imeneet kastikkeen aromit itseensä. Salaatin kanssa tästä tuli maistuva päivällinen.


Tour de Francen kuudetta etappia vielä ajetaan, lempikaupungistamme Epernaysta Metziin. Taaskin on kolaroitu ja ajajilla näkyy uusia paketoituja käsivarsia ja polvia. Vettä näyttää satavan aika-ajoin. Saamme siis odottaa lopputulosta vielä yli sadan kilometrin verran.

Lisäys: Nyt on etappi saatu ajettua, olipa taas kolarointia ja sekaannusta. Peter Sagan ehti ensiksi maaliin, jättäen Andre Greipelin nuolemaan näppejään. Saapa nähdä montako ajajaa joutuu kolhujensa vuoksi keskeyttämään tänään. Emme ainakaan vielä saaneet selvää, kuinka Mark Cavendishin kävi. 




6 kommenttia:

  1. Nam, kuola valuu. Kyllä ne padat sopivat kesäänkin :). Sisällä alkaa tosin olla niin kuuma, että haudutus onnistuisi työpöydällä...

    VastaaPoista
  2. Meillä on vielä kohtuullisen lämpöistä sisällä, muttei kyllä palele, se on myönnettävä:)

    VastaaPoista
  3. Nam! En ole pitkään aikaan syönyt lammasta.. Nyt iski himo!!! Tuon kanssa vielä sopivaa punaviiniä illan viiletessä niin kyllä kelpaa viikonloppu aloittaa!

    VastaaPoista
  4. jokihaka: Sokkarilla oli eilen ainakin mukavasti lammasta:)

    VastaaPoista
  5. Minullekin iski himo lampaaseen, en ole sitä hetkeen syönytkään (ainakaan kolmeen viikkoon, mikä on pieni ikuisuus ;))!

    Tuosta padan ulkonäöstä tulee mieleen lapsuuden ruoka peruna/jauhelihavuoka jota äiti aina teki :)

    VastaaPoista
  6. annemi: aika samoissa sfääreissä kyllä liikuttiin, se on taivahan tosi. Mutta ruoalla hyvä ranskalainen nimi minun tämänhetkisiin tarpeisiini :D

    VastaaPoista