Pyöräilyä ja steak sarnie

Tällä viikolla olemme nauttineet lomasta, ulkoilusta, blogipaussista ja kaikinpuolisesta vapaudesta. Olen oppinut ajamaan pyörällä. Olen kyllä osannut lapsesta saakka ajaa pyörällä, mutta nyt olen opetellut ajamaan lukkopolkimilla. Hankin pyöräilykengät pari vuotta sitten, kun kuntoutin nilkkaani murtuman jälkeen. Poljin silloin jonkun verran sisällä trainerille tällätyllä pyörälläni, mutten sitten tohtinut koskaan kokeilla oikeasti ajaa ulkona. Nyt rohkaisin mieleni ja Kammenpyörittäjä vaihtoi polkimet pyörääni takaisin. Jännitin kyllä ensimmäistä kertaa niin paljon, että hiki nousi otsalleni, vaikkei ollut edes helle emmekä ajaneet kuin leppoisia pyöräteitä. Toisella kerralla kävimme sitten ajamassa Jyväsjärven ympäri ja seuraavana päivänä metsämansikoiden perässä lähimetsissä. Ajamiseen tuli kyllä heti kertaheitolla mielekkyyttä ja tehoa! 

Pyöräilystä saa taas nauttia myös television  kautta, kun olympialaiset pyöräilyt alkoivat, aluksi katsoimme Ylen lähetystä miesten maantieajosta, mutta loppupuolella myös Selinit pääsivät ääneen Eurosportilla. Oli mukava katsella englantilaisia maisemia ja ihastella yleisöpaljoutta kauniina kesäpäivänä. Jussi Veikkanen edusti Suomea, mutta hän oli melko näkymätön. Aluksi kisa näytti olevan aivan Sky-joukkueen heiniä, vaikka kansallisissa spandexeissa ajettiinkin. Loppua kohden kävi ilmeiseksi, ettei brittijuna jaksakaan maaliin asti. Myös ikävä reunukseenajaminen pilasi Fabian Cancellaran kisan. Näytti siltä, että solisluu otti tärskyn toistamiseen tälle vuodelle. Viimeisillä kilometreillä iskun tekivät lähes sekunnilleen yhtä aikaa Columbian Rigoberto Uran Uran (keväiseltä Giro-reissultamme tuttu "Takatukka") ja Kazakstanin Alexandre Vinokourov. Jännitys tiivistyi viimeisille sadoille metreille, jolloin Uran hieman uinahti ja Vino pääsi tekemään viimeinen iskun ja ajamaan ensimmäisenä maaliviivan ylitse. Kotikatsomossa hihkuimme aivan innoissamme! Ei tullut Mark Cavendishin kotivoittoa, ei Andre Greipelin tai Peter Saganin päivää, vaan 38-vuotiaan uransa viimeistä ammattilaisvuotta ajavan Vinokourovin. Hienosti alkoivat nämä kisat pyöräilyn suhteen!

Päivälliseksi tein Jamie Oliverin 30 minute meals-sarjan ohjeiden mukaisen steak sarnien. Leikkasin kaksi ciabattaa pitkittäin halki hatuksi ja pohjaksi. Nostin isolle leikkuulaudalle kolme maustelimeen säilöttyä paahdettua paprikaa ja hakkasin ne silpuksi yhdessä muutaman sileälehtisen persiljan oksan, basilikanlehtien ja pienen ruohosipulinipun kanssa. Jamien ohjeessa paprika oli säilötty öljyyn, mikäli oikein ymmärsin, joten lisäsin itse öljyä paprikahakkelukseen. Maustoin seoksen pippurilla ja suolaripauksella. 

Grillasin neljä häränlihapihviä melkein kypsiksi ja nostin pihvit paprikahakkelukselle ja kääntelin pihvejä pari kertaa puolelta toiselle, jotta hakkelusta tarttuisi lihan pintaan. Leikkasin sitten pihvit sivuttain ohuiksi viipaleiksi ja laitoin ne grillissä kuumenneeseen vatiin odottamaan. Lirutin hieman oliiviöljyä ciabattoille ja levitin hieman piparjuuritahnaa leipien pohjaosille. Peitin pohjat rucolalla ja nostelin sen jälkeen pihviviipaleita leiville niin, että koko pohja peittyi. Painelin ciabattan kansiosia leikkuulaudalle jääneeseen paprikahakkelukseen saadakseni leipään niin paljon makua kuin mahdollista. Keräsin vielä viimeisetkin rippeet hakkelusta veitsen lappeelle, jaoin sen leiville ja nostin kannen päälle. Leikkasin leivät neljään osaan ja söimme ne yhdessä raikkaan salaatin kanssa. Kaksi palaa pihvitäytteistä leipää jäi tähteeksi, käärin ne folioon ja ehdotin huomisaamulle melontaretkeä ennen ilmeisiä  iltapäiväukkosia.