Katsoin erilaisia YouTube-pätkiä ranskalaisen omeletin tekemisestä ja tätä uskoin ja tottelin. Sen alussa tehdään ensin amerikkalaistyylinen omeletti, mutta sekin kannattaa katsoa, että huomaa eron tekniikassa verrattuna ranskalaiseen. Pidin myös chefin aksentista, sen vuoksi katsoin pätkän kahteen kertaan.
Yhden hengen annosta varten varasin kolme keskikokoista luomukananmunaa. Rikoin ne kulhoon, sekoitin haarukalla reippaasti, ripautin sekaan suolaa ja pippuria. Silppusin mukaan ruohosipulia. Kuumensin paistinpannua keskiteholla ja sulatin siinä nokareen voita, kääntelin pannua niin, että voita tuli reunoille asti. Kun voin kuohu alkoi asettua, muttei voi vielä tummeta, kumosin munaseoksen pannulle. Kääntelin hieman pannua, että koko pohja peittyi munaseoksesta. Aloin heti sekoitella seosta haarukalla (varoin naarmuttamasta pannuani) reunalta toiselle niin, että seos sakeni.
Kun seos alkoi olla lähes hyytynyttä, ripotin sille vähän juustoraastetta (loput tujakasta gouda-palastani) ja kallistin pannua sen verran, että munakas valui pannun reunaa kohden. Nostin lastalla munakkaan reunaa ja taitoin sitä kolmanneksen verran. Otin pannun kahvasta alaotteella kiinni, nostin pannua ja valutin edelleen munakasta pannun reunaa kohden, jolloin noin neljännes oli jo ulkopuolella. Toisella kädellä tartuin lastaan ja nostin ylivaluneen osan taitokseksi munakkaan päälle. Kiepautin munakkaan "mahalleen", siitä muodostui pitkulainen käärö, jonka pinta oli vain aavistuksen kellertävä, ei lainkaan ruskettunut ja kuiva. Valutin munakkaan käden ulottuvilla olevalle lautaselle. Munakkaan sisus oli kermaisen pehmeä, muttei raaka. Koekaniini nosti peukun hyväksyvästi pystyyn.
Tour de Francessa lepopäivä Paussa oli ohitse ja Pyreneet kutsuivat karavaania. Eurosport näyttää koko etapin, vuorietapit ovat parhaita tässä mielessä. Niissä on jännittäviä kohtia enemmän kuin tasamaan etapeissa. Tosin minulle kelpaavat kaikenlaiset etapit, en ole nirso, mitä pyöräilyn katsomiseen tulee. Lopputuloksen pääsen näkemään sitten myöhemmin.
Näppärää! Kaikkee ne keksii.. Enpä ole koskaan tehnyt noin teknistä munakasta, mutta tuotahan täytyy kokeilla!
VastaaPoistajokihaka: Tykkäsin rakenteesta kovasti, ei ollut kumista, kuten yleensä olen saanut aikaan, kun en ole mitenkään edes miettinyt, miten munakas pitäisi valmistaa.
VastaaPoistaOlen muuten opetellut myös omeletin tuolla ihan samalla Pepin you-tube ohjeella:) Se on guru omelettiäijä!
VastaaPoistaAnkerias: Niin on :D
VastaaPoistaMunakas on taidelaji sanon minä ja opistasi innostuneena on pakko alkaa harjoitella. Munakkaasi kuulostaa täydelliseltä.
VastaaPoistaJonna: En enää kelpuuta niitä kumimunakkaita, joita sain aikaisemmin aikaan:)
VastaaPoistaHauska video, ja Monsieur Pepinin aksentti on aika hurmaava – "it's just difföraant" ;D Munakkaat ovat herkkua, ja on aina hauskaa oppia uusia tapoja valmistaa se. Katsoitko muuten heti sen perässä tulleen japanilaisen omu-raisun eli omeletti-riisin valmistusvideon? Aikamoinen, en ollut koskaan nähnyt sitä omeletin avaamista! Siitä seuraava kokeiltava ;)
VastaaPoistaHuh että mua ällöttääkin sellaset pinnasta kärähtäneet kovat munakkaat. Se on taidelaji.. näemmä hyvin tekninenkin! Mutta kannattaa :)
VastaaPoistapinea: Oli tosiaan hauska video, montakohan kennollista menisi munia, ennen kuin saisi munakkaan onnistumaan noin:D
VastaaPoistaMausteinen Manteli: Ei sitä tule ajatelleeksi näitä pieniä tekniikkajuttuja, ennen kuin tulee ajatelleeksi :) (blondin varsinainen aamuajatusmyrsky menossa näköjään) Mutta nyt tiedän mihin pyrin ja tiedän, mikä ei ole kelvollista, mitä tulee munakkaaseen!
Ahaa! Robin tekee siis ranskalaisia munakkaita. Minä en ole oppinut, olen vain vierestä seurannut. Hän opetteli kuulemma ekan tyttöystävän kanssa 50-luvulla. Mulla on hyllyssä Plat de Jour -keittokirja, joka on peräisin samaiselta tyttöystävältä. Ehkä siihen pitäisi tutustua tarkemmin.
VastaaPoista