Tänään minulla ei ollut aikaa ruoanlaitolle, mutta töistä tultuani pääsin heti ulos terassille mukaan pienen iltapalan valmisteluun. Siitä tulikin iltapala, jonka jälkeen ei välttämättä ihan heti nälkä kolkuttele. Olen usein nähnyt kokkausohjelmissa, etenkin Come dine with me-sarjan amatöörikokkien valmistavan uunissa paistettua valkohomejuustoa. Kammenpyörittäjä on minua suurempi haisevien juustojen ystävä, mutta nyt lupauduin maistamaan. Meillä oli camembert-kiekko moneen muovipussiin piilotettuna jääkaapissa ja sen me tuhosimme auringon painuessa puiden taakse. Ilmeisesti juusto karkotti sääsketkin, niitä ei terasilla inissyt yhtäkään!
Laitoimme kaasugrillin kaikki neljä poltinta päälle ja kuumensimme summittaisen mittarin mukaan kuvun alaisen tilan noin kahteen sataan asteeseen. Laitoimme yläritilälle esipaistetun rapeakuorisen Pirkka-patongin (tohdin sanoa niitä aivan kelvoiksi pikaleiviksi) kuumenemaan. Otimme juuston pois muovikääreistään ja laitoimme sen takaisin rasiaansa. Pistelin juustoon muutaman reiän ja työnsin halkaistuja valkosipulin kynsiä reikiin, samoin pari rosmariinin oksaa. Lirutin noin ruokalusikallisen oliiviöljyä päälle, ikäänkuin camembert tarvisi kosteutta tai rasvaa yhtään lisää. Juusto pääsi rasiassaan grilliin ritilälle patongin viereen noin 15 minuutiksi. Noin kymmenen minuutin kohdalla juusto alkoi valua rasian pohjan raosta, piti kiireesti virittää foliota parilalle.
Söimme tämän herkun kastamalla patongin paloja pehmeäksi muuttuneeseen juustoon, joka maistui aivan mainiolle, valkosipuli melko terävästi. Homejuustoihin hieman epäluuloisesti suhtautuvana saatan sanoa, että juusto oli hyvää, mutten kyllä kovin paljon tahtonut sitä syödä. Kammenpyörittäjää nauratti, kun asiantuntijaa teeskennelleen tuumin, että tämähän haisi vähemmän pahalle kuin pelkäsin ja maistui paremmalle, kun olin uskaltanut toivoakaan. Todella täyttävää oli ja tästä kiekosta olisi kyllä kuusikin juuston ystävää saanut mieliteon tyydytettyä, eikä tällainen voine olla kovin raskaan aterian alussa tai oikein lopussakaan.
Tour de Francen kolmas etappi ajettiin Orchiesista Boulogne-sur-meriin 198 kilometrin verran. Etapin lopulle sijoittui mukavasti nousuja, joten tasamaan etapista ei voinut puhua. Oli kyllä hektinen loppu etapilla, jonka loppuun hiihti ykkösenä nuori Peter Sagan. Hänessä on kyllä sellaista potkua nyt, että mahtaa Mark Cavendishia mietityttää. Fabian Cancellara jatka edelleen johtajana, samoin kaikki muutkin arvopaidat pysyvät samoilla ajajilla. Kertakaikkiaan hykerryttävä etappi!
Olihan taas ihan jännä etappi. Mieltä lämmitti kun Jensie veti pallopaidan viimeisen mäen ylös.
VastaaPoistaRanskan ja Sveitsin uunijuustoherkku, Vacherin Mont-d’Or nautitaan vähän samaan tapaan: folio puukuoren ympärille, valkosipulia ja valkoviiniä juuston sisään, juusto uuniin ja nautitaan hyvän leivän tai pottujen kanssa (minä valitsen mieluummin leivän). Juustojen tuoksahtavaan maailmaan tutustumista helpottaa kuoren poistaminen, niin ranskalaiset itsekin usein tekevät. Meillä haisulit säilytetään tiiviissä muovirasiassa jääkaapissa.
luimupupu: Minä pääsin mukaan etappiin vasta tallenteelta, mutta kun arvoin, mistä kohtaa alkaisin katsoa, osuin just oikeaan kohtaan! Aivan loistava etappi!
VastaaPoistaNuo juustot ovat kyllä sellainen mekujen "suo", pitää opetella ja uskaltaa maistaa sellaistakin, mikä haisee pahalle :))
Joko ulkoilutit uutta pyörääsi lisää tänään?
En ehtinyt kun piti olla yhtiökokouksessa ja sen jälkeen kahvittaa aina kotivahtinamme toimivia naapureita. Huomenna sitten.
VastaaPoistaMinä niin odotin, että olisi ollut Tintti taas kuvissa seikkailemassa, mutta tosiaan, Belgia ja Tintin seikkailut on jo takana päin. Camembert-resepti pitää laittaa korvan taakse, kun saan luultavasti tuollaisen juuston joululahjaksi. Nyt siis viimein tiedän sille reseptin!
VastaaPoistaAnkerias: Tintti jäi nyt lomille, mutta Asterix ja gallialaiset saattavat näyttäytyä lähipäivinä:)
VastaaPoistaKokeile ihmeessä camembertin uunittamista, mutta jos seuraavana päivänä on tärkeitä tapaamisia, laita vähemmän valkosipulia!
Minä sain tätä herkkua ekan kerran jenkeissä (tosin ilman valkosipulia ja rosmariinia), ja siitä lähtien se on ollut suurta herkkua. Minä tosin pidän muutenkin kaikista homejuustoista ja kaikesta muustakin missä niitä on.
VastaaPoistaUunijuusto on suurta herkkuani! Saksassa asuessani ostimme usein kokonaisen juuston ja monta patonkia, sitten dippailtiin suu juustossa ja vatsa soikeana, aivan ihanaa! :)
VastaaPoistasauvajyvänen: Tuli kyllä aika salaähky tuosta, ei vieläkään ole yhtään nälkä:)
VastaaPoistaannemi: onneksi ei ole tänään menoa minnekään, varmaan valkosipuli haisee kilsan päähän :D
Mulla oli varattuna tuota nimenomaista valkohomejuustoa, olisin lorauttanut siihen valkoviiniä mausteeksi, mutta jäi ruokaseuran puutteesta tekemättä. Kokeilkaapa tuota juustoa, kuten muitakin homejuustoja hyvän portviinin kanssa; makuelämys senkuin paranee, ja nekin, jotka eivät ole erityisesti homejuustojen ystäviä, ovat poikkeuksetta innostuneet!
VastaaPoistaHeleen: Näin muuten tuollaisen toteutuksen jossain blogissa, jossain oli kipattu samppanjaakin juustoon, mutten yhtään muistanut sitä eilen. En tosin olisi tainnut raskia samppanjapulloa sitä varten avata:)
VastaaPoistaNäyttää niin herkulliselta. Meillä on vähän samaan tapaan tehty sitä Luimumupupun mainitsemaa talvijuustoa eli Mont d'Oria (ja nautittu patongin ja leikkeleiden kera). Mutta talvea odotellessa voisikin kokeilla vaihteeksi camembertia!
VastaaPoistapinea: oli kyllä seuraava päivä sellainen olo, että valkosipulia tosiaan on ilmassa:) Hassua, miten sitä ei itse haista, vaikka muut kaukaa tietävät, mitä on tullut syötyä:) Seuraavalla kerralla valkosipulia hieman maltillisemmin.
VastaaPoistaOi oi oi oi mikä juusto! Ihan vesi herahti kielelle. Samoin tunnelmin luin äsken myös mansikkavaahto-postaustasi. :P
VastaaPoista