Tiedättehän sen hetken, kun sairastelun jälkeen tuntee ensimmäisen kerran nälkää? Riippuu tietysti mitä on sairastettu, mutta joka tapauksessa on hyvä nopsasti laittaa ruokaa nenän alle, eikä sen tarvitse olla mutkikasta apetta, ennemminkin mietoa, helposti syötävää ja sulatettavaa. Tänään eilisen potilas kysyi huomattavasti kirkkaammin silmin, koska syödään ja se on aina helpotus kuulla. Muistin miten osuin jollain nettiselailulla hupaisaan videoon, jossa leikattiin hodarinakki spiraaliksi ja tuumin, että hot dogit ovat sopivaa syötävää, kun tarvitaan mahan täytettä. Meillä oli nyt ensimmäistä kertaa Vatajan nakkeja, meillä on nakkeja ylipäätään hyvin harvoin, mutta nyt kaupassa Vatajan nakit osuivat silmän korkeudelle sopivalla hetkellä.
Leikkasin nakit videon mallin mukaisesti, se kävi vähän helpommin, kuin talvinen spiraaliperunakokeiluni, mutta ajatus on aivan sama. Nyt ei sentään uppopaistettu, vaan spiraaliksi leikatut nakit pääsivät grilliparilalle. Niistä tulikin mukavan rapeita ja kierteisiin sai hyvin sijoitettua mieleisiä lisukkeita. Leikkasin kokeeksi myös muutaman kalpean grillinakin, mutta ne näyttivät hyvin aneemisilta paistettuinakin, kun vertasi vatajalaisiin, joissa oli mainio makukin. Tämä kehuskelu on aivan omakustanteista, noin sivumennen sanoen. Kuivattu sipuli keväiseltä Tanskan matkalta sopi hodariin hyvin ja oman kasvihuoneen salaatit edustivat terveellisyyttä, joskaan ne eivät kyllä oikein päässeet ääneen.
Julia Child-kokkailuni odottaa vielä henkistä kypsymistään, olen jo rajannut mahdolliset reseptit alle sataan! Joten lähipäivinä jotain toivon mukaan pääsee lautasille asti. Pyöräilyrintamalla tapahtuu koko viikon taas, kun Eneco Tour pyörähti käyntiin. Tänään on Alberto Contadorin come back-päivä ja siellä hän näyttää Team Saxo Bank-Tinkoff-tallin paidassa polkevan hyvin joukkueen suojaamana. Belgialaisen ruoan tekemistä en ole ehtinyt tai muistanut ajatella, mutta jos joku hyvä ajatus putkahtaa päähäni, saatan sellaisenkin toteuttaa.
Oma pyöräilyni-intoni ei vielä osoita laantumisen merkkejä, olen totutellut kasaripösööni, kun olemme tehneet niin Jyväs- kuin Palokkajärvenkin kierroksia. Alan päästä tutuksi pyörän kanssa, mutta mielelläni ottaisin kyllä kippurasarvien tilalle viiksitangon, jollaista Kammenpyörittäjä jo metsästääkin minulle.
Jos et osaa päättää, niin ainahan voit sitten kokata kaikki 100 juliaa! Nakki on hauska kierulainen :)
VastaaPoistaSamaa mieltä Ankeriaan kanssa, eihän alle sata ole temppu eikä mikään ;)
VastaaPoistaAnkerias ja sauvajyvänen: Antakaa nyt vähän armoa :D Selasin kirjaa eilen, mutten millään osannut päättää, mitä kokeilisin. Onneksi minulla ei ole kuin yksi Julia-kirja!
VastaaPoistaIhan samoissa fiiliksissä kävin viikonloppuna Juliaa läpi. Tosi vaikeaa valita!
VastaaPoistaNuo toipumisruoat ovat mielenkiintoisia, niiden valintaan täytyy liittyä jotakin alkukantaista, sellaista suojelevaa. Nakit näyttävät kivoilta noin käsiteltyinä!
RvaR: Olen aina ollut siinä mielessä hellämielinen äiti, että toipilaat ovat saaneet melkein mitä ovat vain osanneet haluta. Helpotus siitä, että ruokaa taas menee ja pysyy sisällä on ollut suuri eikä siinä ole juuri terveellisyyttä ajateltu. Sen aika on sitten taas huomenna:)
VastaaPoistaHih, hauska nakki! Toimii varmasti lapsiperheissä :)
VastaaPoistaMinäkin selailin Julian keittokirjaa, enkä ole vielä osannut päättää. Sitä lienee liikkeellä. Mietin, että tällä kertaa pyrin olemaan uskollinen alkuperäiselle reseptille, kun on juhlapäiväkin.
Herkullisen näköistä toipumisruokaa :) meillä tehdään yleensä hampurilaisia sairaudesta selvinneille, toimii myös.
VastaaPoistaItsellä oli tuskan hiki otsalla kun kaivelin internetin syövereistä Julian reseptejä (en omista kirjaa :() ja aloitin aika kevyesti, ilmestynee blogiin lähipäivinä :) loppuviikosta olisi kiva tehdä jotain hieman haasteellisempaa, katsotaan miten käy!
Hiidenuhma: Vähän isompienkin lasten mieleen olivat nämä spiraalinakit :D
VastaaPoistaSama minulla, että tahtoo olla valinnan vaikeus ja sitten toisaalta tulee kiusaus oikoa Julian tieltä, sillä etenkin hänen ohjeillaan pataruoat ovat melkoisen monivaiheisia. Pitää tällä kertaa olla uskollinen:)
annemi: Minä katsoin myös foodgawkerilla, laitoin hakuun Julia Child ja tuli paljon erilaisia blogipostauksia. Vieläkään en ole valinnut mitä teen, tänään alkaisi olla aika päättää!