Yllytyshullun marenkikakku

Joskus kannattaisi miettiä vähän kauemmin, mitä menee lupaamaan. Tässä jokunen aika sitten nuorempi perillinen sattui näkemään Glorian ruoka & viini-lehden keittiön pöydällä ja hän sanoi taikasanat: " Äiti, osaisitkohan tehdä tuollaisen kakun?" Minä käänsin sen tietysti heti päässäni epäilevään muotoon: "Äiti, et varmaankaan osaa tehdä tuollaista?" ja vastasin, että tietysti osaan. En edes tiennyt millainen kakku oli kyseessä, sillä olin vasta aikeissa joskus tulevaisuudessa lueskella kyseistä lehteä. Kyseessä oli jäädytetty marenkikakku lehden numerossa 8/2012. 

Eilinen päivä meni rikollishommissa (älkää pelästykö, kyse oli vain rosvopaistista, ei sen pahemmasta) ja kakun leipominen ei vieläkään toteutunut. Lehti lojui jo avattuna oikealta kohdalta ja pöydällä oli muutamia ohjeeseen liittyviä aineksia ja tarvikkeita odottamassa. Olisin kyllä voinut ja minun olisi pitänyt erotella kananmunat jo valmiiksi, mutta sitäkään en tehnyt. Alla on suoraan lehdestä kopsattu ainesosaluettelo:

Marenkipohjat:

• 6 kananmunan valkuaista
• 2 dl sokeria
• 0,5 tl väkiviinaetikkaa
• 50 g tummaa suklaata

Espressojogurttitäyte:

• 500 g bulgarianjogurttia
• 6 kananmunan keltuaista
• 1 dl sokeria
• 2 dl maitoa
• 1 dl vettä
• 1 rkl espressopikakahvijauhetta 
• 1 tl kardemummaa
• 3 rkl maissitärkkelystä
• 20 g voita
• 2 dl kuohukermaa

Koristeluun:

• suklaatryffeleitä

Tein heti kättelyssä muutoksen ohjeeseen, sillä meillä ei ole espressopikakahvijauhetta. Ohjeen veden ja pikakahvijauheen tilalta käytin tietysti kunnollisen espressoshotin.

Valkuaiset ja keltuaiset erotellaan, keltuaiset laitetaan pieneen kulhoon ja peitetään kelmulla. Valkuaiset laitetaan isoon kulhoon. Valkuaisia vatkataan hetken aikaa niin, että seos alkaa vaahtoutua. Sokeri ja etikka lisätään ja vatkaamista jatketaan noin 8 minuuttia, jossa ajassa kulhoon saadaan aikaan kiiltävää marenkia, joka muodostaa vatkausvispilään terävähuippuisia piikkejä. Marenkia voi kokeilla ottamalla pikkunökösen kahden sormen väliin ja jos sokeri vielä rahisee sormissa, se ei ole vielä tarpeeksi liuennut seokseen. On vatkattava vielä hetki lisää. 

Otetaan kaksi uunipeltiä ja laitetaan niille leivinpaperiarkit. Arkeille piirretään vaikkapa sopivan lautasen avulla pyörylät markkeeraamaan tulevien marenkipohjien kokoa. Aioin koota kakun rengasvuoan pohjan päälle sen verran pienemmistä pohjista, että voisin pakastamisen ajaksi laittaa reunuksen kiinni ilman, että se ottaisi kiinni kakkuun. Käytin siis mallina vuoan pohjaa ja suunnittelin pikkuisen sitä ympyrää pienempiä pohjia. 

Marenkivaahto jaetaan neljän ympyrän kesken, mutta ei vielä tasoitella eikä levitetä. Suklaa sulatetaan vesihauteessa ja lurutellaan marenkipohjien päälle. Lusikalla marenki suklaineen päivineen tasoitellaan niin sieviksi ympyröiksi kuin mahdollista niin, että suklaa jää kauniiksi raidoiksi. Suuri haarukka sopisi tähän tarkoitukseen myös. 

Marenkeja paistetaan 100 asteessa kiertoilmalla kahdessa tasossa noin 90 minuuttia ja annetaan jäähtyä. Jos kiertoilmaa ei ole käytettävissä, uuniin laitetaan lämmöksi 125 ja pohjat täytyy paistaa kahdessa erässä.

Pohjien jäähtyessä tehdään täyte. Jogurttia valutetaan hetken aikaa, jolloin se vielä entisestään jämäköityy. Keltuaiset, sokeri, maito, espressoshotti, kardemumma ja  maissitärkkelys mitataan kattilaan. Seosta kuumennetaan kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Kun ensimmäinen kupla nousee pintaan ja seos muuttuu kiisseliksi, kattila otetaan tulelta. Mukaan lisätään voi ja sekoitetaan, kunnes voi sulaa mukaan. Kiisselin annetaan jäähtyä ja sitä sekoitetaan silloin tällöin, jottei se kuortuisi. 

Kerma vatkataan vaahdoksi. Kun kiisseli on jäähtynyt, se kaadetaan isoon kulhoon ja mukaan lisätään valutettu jogurtti. Mukaan lisätään vatkattu kerma. Kakku kootaan alustalle, jolla se voidaan myös pakastaa. Ensimmäinen marenkilevy asetetaan alustalle ja sille lusikoidaan kolmasosa täytekiisselistä. Tämä toistetaan kaksi kertaa ja päällimmäiseksi tulee viimeinen marenkilevy. Minun neljästä marenkilevystäni yksi ei jostain mystisestä syystä suostunut kuivumaan, vaan jäi tahmeaksi ja mahdottomaksi irrottaa leivinpaperista. Niinpä kakkuun tuli vain kolme kerrosta. 

Ohjeen mukaan kakku saisi olla pakastimessa yön yli ja voitaisiin valmistaa useita päiviä ennen tarjoilua, mutta me halusimme maistaa kakkua jo tänään, joten kakku oli pakastimessa noin 5 tuntia ja otin sen huoneenlämpöön tunti ennen syömistä. Kakun oli tarkoitus olla hieman kohmeista tarjoiluhetkellä, muttei jäistä. Koristelin pinnan suklaatryffeleillä, jotka kuvassa näyttävät lihapullilta. Itseoikeutettu hyvä kupillinen kahvia kuului asiaan. Vielä jäi kyllä harjoittelemisen varaa. Täyte ei ollut aivan niin paksua kuin olisi varmaan ollut syytä ja kaikkiaan kakku ei ollut leikkaamisen hetkellä tarpeeksi kylmää. Mutta maku oli kyllä hyvä ja melkein söimme pohjalla olleen paperinkin, kun unohdin mainita siitä muille. 

Pääasiallisin syy kakun kokeiluun on se toive, että meillä ensi keväänä juhlittaisiin ylioppilasta. Keräilen jo mieleeni vinkkejä ja kokeiluja siitä, mitä sitten tuulispäänä, naama punaisena, hiki hatussa, ei-tartte-auttaa-mentaliteetilla valmistaisin!

marengin nätein kohta