maanantai 25. helmikuuta 2013

Apple-käyttäjän tähdenlento, Pytt iPanna


Eilen makkaroita grillatessa silmät söivät enemmän, kuin vatsat jaksoivat vetää. Piti jemmata neljä makkaraa jääkaappiin. Tänään töistä palatessani mietin, mitä nopeaa tekisin ruoaksi, minulla oli kolmen vartin etumatka Kammenpyörittäjään. Kuorin muutaman perunan esikypsymään ja aloin pilkkoa kaikenlaisia loppuja ja pieniä kipeniä, joita upottaisin pyttipannuuni. Siihen tuli:
  • 6 pientä perunaa (3 siikliä ja 3 puikulaa)
  • 4 grillattua makkaraa (ehkä hirvi- ja lammasmakkaroita)
  • 1 kova tomaatti, jonka oli käänteiskelpuuttanut salaattiin, mutta säilönyt jääkaappiin
  • 6 minikokoista suolakurkkua (purkin pohja taas)
  • 3 keväsipulia (aavistuksen litsaantuneet varret poistrimmattuina)
  • kourallinen pakasteherneitä
  • 1 tl hunajalla maustettua ranskalaista sinappia
  • voita paistamiseen
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta timjamia ja basilikaa
  • 2 kananmunaa
Höyrytin perunat melkein kypsiksi ja leikkasin ne sitten pikkurillinpään kokoisiksi kuutioiksi, samoin leikkelin makkarat pikkupaloiksi. Silppusin sipulit ja tomaatit, sekä pienet suolakurkut niinikään samankokoisiksi paloiksi. Paistoin ensin voinokareen kanssa peruna- ja makkarapaloja, niin että kaikki ottivat kylkiinsä väriä. Toisella pienellä pannulla paistoin sipulia ja tomaattipaloja hetkisen. Nakkasin kourallisen jäisiä herneitä perunoiden ja makkaroiden seuraksi ja kun kello alkoi olla niitä lukemia, että Kammenpyörittäjä pian saapuisi, yhdistin pannulle sipulit, tomaatit, pikkuiset kurkkupalat ja maustoin pyttipannun suolahiutaleilla, pippurilla ja sinapilla. Viimeiseksi paistoin toisella pannulla kananmunat toiselta puoleltaan ja annostelin lautasille ensin keon pyttipannua ja päälle nostin paistetun kananmunan. Pinnalle ripottelin pippuria ja tuoreita yrttejä. Hävikistä herkuksi, tai ainakin vatsat tulivat täyteen!

EDIT: Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki jämäruokia käsittelevät postauksemme.

tällä minä sitten istun

12 kommenttia:

  1. Pyttipannu, pakko saada säännöllisin väliajoin.

    VastaaPoista
  2. Onpa fiinin näköinen pyttis, ihan hienompaankin salonkiin sopiva! Meillä on pyttistä syöty liian kauan sitten. Asia pitää korjata pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaussarjoja löytyy monesta keittiöstä viikonlopun jälkeen, kun jää vähän sitä ja vähän tätä:)

      Poista
  3. Luulin jo kommentoineeni tätä...
    iHan hillitön otsikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenteissa on ollut jotain iHme vikaa, joitakin on jäänyt tulematta :/

      Poista
  4. Pyttipannu on taitolaji sekin. Sun iPyttis näyttää täydelliseltä!

    VastaaPoista
  5. Mietin vaan, mikä on suolakurkki....? :-P

    VastaaPoista