eivät vielä jaossa |
Harvensin keittokirjastoani jokunen viikko sitten, eilen Kammenpyörittäjä myi Rompetorilla monta pyöräilyaiheista kirjaa. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua turvallisuudentunteeseen. Ei pidä ajatella, että kirjatulvahuippu on nyt ohitettu, pinot kääntyvät laskusuuntaan. Niin ei käynyt, sillä sorruimme pahan kerran Elämysviikonloppuna. Otteemme alkoi lipsua heti sisään astuttuamme, ensimmäiseltä kojulta ostimme jo kirjan ja ennen kuin koko alue oli kierretty, oli ostoskassilla painoa jo melkoisesti.
Hyvä tuttumme Coffea oli paikalla ruokamessuosastolla. Messuorganisaatio ei kilpailusyistä sallinut heidän myyvän kahvia, onneksi maistiaisia saattoi jakaa ilmaiseksi. Kiersimme osaston nopeasti ohittaen säilykekalakojut yhtä sujuvasti kuin Ween maan wiljaa-tapahtumassakin. Onneksi niitä suuriäänisimpiä helppoheikkejä keksitarjouksineen ja pullakasseineen ei ollut köykäisellä ruokamessualueella.
Esikoispoikamme oli mukanamme, hän halusi kokeilla viinimessualueelle menoa, ei juodakseen viiniä vaan siksi, että häneltä kysyttäisiin paperit ensimmäistä kertaa! Hän sai huvinsa ja kääntyi takaisin kirjaosastolle ja jätti vanhempansa maistelemaan viinejä. Maistelimme kummankin samppanjaa tarjoilevan esittelijän tuotteet pienillä yhden lipun annoksilla ja harmittelimme hieman sitä, ettei paikalla tänä vuonna ollut samoja maahantuojia kuin viime vuonna. Tapaslautasenkin ostimme, mutta se oli kyllä säälittävän ja surkean välimailla, 4,5 euron hintaan sai itsensä lähinnä ärtyneeksi. Tapasimme hyviä tuttavia, oli mukava päivittää kuulumisia ja samalla siemailla kuivaakin kuivempia kuplajuomia.
Iltapäivän kevyeksi palaksi keräilimme syötävää Sokoksen Herkusta ja kotipakastimessa olevista luotettavan Lidlin tuotteista. Olin ostanut jo aikoja sitten paketin pakastettuja kampasimpukoita yrttivoissa, pienissä simpukankuorissa paistettavat herkut tulivat valmiiksi 200-asteisessa uunissa noin 15 minuutissa. Söimme myös jokirapuleipiä sitruunan ja tillin kera ja valkoviinikin kylmeni lumikulhossa nopeasti. Mukava päivä. Iltapäivähiprakka haihtui päästä ja pesimme pikkuiset simpukankuoret mahdollista uusiokäyttöä varten.
MInä ostin kesällä noita Lidlin simpukoita ihan vain kuorten vuoksi ja sitten ne kuoret unohtuivatkin jonnekin.,....
VastaaPoistaIhan hyvät kuoret, nyt ovat kuivumassa:) Olen Ranskasta ja Turkista kerännyt kuoria rannoilta, mutta nämä ovat nätin yhdenkokoisia :D
PoistaKuten aavistelinkin, päädyimme siivoamisen jälkeen hiihtämään messujen sijaa. Väkeä taisi olla aika paljon ainakin parkkihallin vapaista paikoista ja liikenteestä päätellen?
VastaaPoistaEi oikeastaan ollut! Siis väkeä oli aika väljästi, ainakin siellä viiniosastolla. Hiihto on kyllä periaatteessa ihmiselle paremmaksi kuin samppanja. Tai miten se nyt onkaan? :D
PoistaEikä, samppa on ihan parasta!
PoistaSelkä ei vaan tykkää kaupoissa ja messuilla hitaasti kävelystä, oikea liikunta sopii paremmin.
Minullakin jalat sanoivat tänään vähän, että lähde jo kotio. Kengät ja alusta ja kaikki, ne vaikuttavat.
PoistaIhanat kuoret - täytyykin pitää silmät auki kun seuraavan kerran mennään Lidliin...
VastaaPoistaEn tiedä onko niitä siellä usein vai johonkin teemaan liittyen.
PoistaIhania herkkuja :) en tiennytkään että noita kampasimpukoita saa pakasteena Lidlistä, olen kyllä ahkerasti tutkinut heidän hyllyjä ja pakastearkkujaan kun sieltä tekee usein hauskoja löytöjä.
VastaaPoistaAina silloin tällöin niitä löytyy:)
PoistaMinä niin komppaan teidän nuorta miestä. Papereiden kysyminen on aivan ihanaa! Minulta kysyttiin paperit muutama viikko sitten (ei ensimmäistä, mutta ehkä viimeistä kertaa) ja olen hymyillyt liki lakkaamatta siitä lähtien. Se oli tähtihetki :D
VastaaPoistaMinulta ei kysytty, ihme homma :O
PoistaVau tuosta Mysin kirjasta! Minulla on seuraava osa, mutta tuo eka ei ole tullut missään vastaan.
VastaaPoistaOlin tosi iloinen löydöstäni, vaikkei ihan halvalla lähtenytkään :D
PoistaIte kyllä tykkäsin kovasti kaikesta mitä ruokamessuilla oli. Muilla messuilla ei tullut käytyä..
VastaaPoista