Armahtavat Alpit ja marsalakanaa

Tänään Alpit olivat eilistä armollisempia, Giro pääsi etenemään kauniissa, ilmeisen kylmässä säässä viimeiseen nousuun asti. Osa etapista ajettiin Ranskan puolella ja sinne se päättyi melkein Col du Galibierille. Maali täytyi lumisateen vuoksi asettaa muutama sata metriä ennen varsinaista summitia. Ensimmäisenä maaliin taisteli itsensä Giovanni Visconti.

Päivälliseksi meillä oli sitruunaista marsalakanaa Apron and Sneakers-blogin neuvoin, lisäkkeenä kesäkurpitsalettusia ja gnoccheja, joiden toimimista pakastimen kautta kokeilin nyt ensimmäistä kertaa. Kanan sijasta meillä oli tietysti broilerifileitä. 

• 4 broilerinfilettä
• 2 rkl vehnäjauhoja
• kahden sitruunan mehu
• 1,5 dl marsalaa
• suolaa ja pippuria
• sileälehtistä persiljaa
• 2 tl kapriksia
• oliiviöljyä paistamiseen

Leikkasin fileet suupalan kokoisiin paloihin ja pyörittelin ne jauhoissa, joihin olin sekoittanut suolaa ja pippuria. Paistoin palasia oliiviöljyssä valurautapannulla niin, että niihin tuli kaunis paistopinta. Puristin kanapalojen päälle kahden sitruunan mehun, joka heti kiehui kokoon ja maustoi lihan upeasti. Annoin kanan kypsyä edelleen muutamia minuutteja sitruunamehussa. Otin sitten patakintaan käteeni ja kaadoin marsalan pannulle. En ollut varma liekittyykö se, mutta komeasti se hulahti liekkeihin. Olin paistotoimissa ulkona grillin sivupolttimolla. Pienensin lämpöä pannun alla ja annoin marsalan kiehua kokoon noin 6-8 minuuttia, jolloin viinistä muodostui tahmea kastike. Juuri ennen tarjoilua sekoitin mukaan pari lusikallista kapriksia ja silppusin päälle sileälehtistä persiljaa. 

Pari viikkoa sitten tekemäni gnocchit toimivat melko hyvin pakastamisen jälkeenkin. Olin pakannut nappulat muovipussiin irrallisina ja keitin niitä nyt pari kourallista lisäkkeeksi kanalle. Jäiset gnocchit kypsyivät noin 4-5 minuutista ja niistä tuli hieman höttöisempiä kuin tuoreeltaan. Otin niihin pienen paistopinnan pyörittelemällä niitä pannulla voissa. 

Toinen lisäke, kesäkurpitsaletut olivat vieläkin hieman vastahakoisia onnistumaan yhtä hyvin kuin lähdeblogini kuvissa näytti olevan. Kypsensin lettusia shallow fry-tapaan ja keräsin letut uunipellille, jota pidin noin sadassa asteessa grillin kannen alla ruokailuaikaan asti. Letuista tuli hieman tummempia, kuin olisin halunnut, mutta maku oli mainio. 

Huomenna Girossa on lepopäivä. Meilläkin taitaa olla tähdenlentopäivä, sillä erilaisia ruoanrippeitä on jäänyt useilta päiviltä.

Pyöräperheemme uusin jäsen, noin minun ikäiseni mummis