Burrata Nannan suosituksesta

Jokunen viikko sitten Nanna Kaikki äitini reseptit-blogista oli tehnyt kiinnostavalta kuulostavaa mozzarellajohdannaista, burrataa ja minä tein heti virtuaalisen muistimerkin aivoihini, että minä kans. Sittemmin tässä on ollut (muka)kiirettä, enkä ole ehtinyt palata Nannan postaukseen ennen tätä aamua. Muistin, että Nannan mukaan burratan pitää tekeytyä jääkaapissa yön yli, mutta arvelin pitkän päivän kelpaavan yhtä lailla. Niin minä aamusta heti ryhdyin burratahommiin. Näin se kävi:

• 2 palloa buffalomozzarellaa
• 1 l vettä
• 0,5 dl suolaa
• 2 dl kermaa
• ripaus suolaa

Ennen tarjoilua burrataan tulisi vielä:

• ripaus suolaa
• silputtua ruohosipulia 
• silputtua basilikaa
• (loraus kermaa, jos seos olisi liian paksua)

Kiehautin tuhdisti suolatun (se 0,5 dl) veden kattilassa ja käänsin liekin kattilan alta pois. Nostin mozzarellapallot lusikalla kattilaan ja annoin niiden lillua siellä kolme minuuttia, jonka jälkeen nostin ne lävikköön hetkeksi jäähtymään. Vain niiden pinta oli lämmin, sisältä ne olivat vain haaleita. Revin juustopallerot sormin suikaleiksi, jotka kokosin kulhoon. Musertelin niitä vielä pienemmiksi muruiksi ja sekoitin mukaan kerman ja hieman suolaa. Laitoin seoksen kelmulla peitettynä jääkaappiin "yöksi", eli työpäivän ajaksi. 

Iltasella järjestin meille mukavan yhteisen iltapalan burratan parissa. Otin ensin juustokulhon jääkaapista pöydälle lämpenemään. Leikkasin rapeakuorisen patongin vinottain viipaleiksi ja lurittelin paloille hieman oliiviöljyä ja ihanaista bruschetta-maustetta. Sekoitin isolla lusikalla juustomassaa, joka muistutti löysähköä raejuustoa, maustoin sen suolalla, pippurilla, ruohosipulilla ja basilikalla. Valmistin tomaattisen lisäkkeen, jonka aineksina olivat:

• 1 iso pihvitomaatti
• 2 pientä tomaattia, jotka eivät muistaneet nimeään, vaikka kysyin, punaisia ja pyöreitä olivat
• 1 pieni punasipuli
• ruohosipulia (anteeksi Nanna, aloin heti säveltää)
• basilikaa
• (valkosipulin kynsi, jota en laittanut, aamulla minulla on heti oppilas hoteissani, ei saa haista eiliselle)
• 1 rkl balsamicoa
• pippuria 
• oliiviöljyä

Leikkelin tomaatit karkeisiin lohkoihin ja sipulit silpuksi. Kuullotin sipulia hetkisen oliiviöljyssä ja lisäsin sitten pannulle balsamicon ja tomaatit. Annoin tomaattien hieman lämmetä pannulla ja maustoin lisäkkeen pippurilla, ruohosipulilla ja basilikalla. 

Grillasin oliiviöljyllä ja bruschetta-mausteella sipaistuja leipäviipaleita hetken aikaa. Kokosin isolle lautaselle lasipurkkiin lusikoidun burratan, lämpimän tomaattilisäkkeen, kasvihuoneesta kerättyjä salaatinlehtiä ja grillattuja leipäviipaleita. Kokoonnuimme keittiön pöydän ympärille ensimmäistä kertaa tällä viikolla koko perheellä ja söimme iltapalan makoisiin suihin. Samalla minä tenttasin nuorison kuulumisia ja he vastasivat totuttuun tyyliin, että ihan ok ja ei mitään erityistä.

Nanna oli oikeassa, burrata oli oikein mainio sörsseli, teini arveli syövänsä sen aamulla loppuun paahtoleivän päällä. Saattaa olla, että purkki kyllä tyhjenee illan pimetessä, jos tässä vielä "nälkä" yllättää. 

Girosta olemme ulkona kun västäräkit, sillä emme ole ehtineet katsoa eilistäkään etappikoostetta. Olen hieman käärmeissäni Eurosportin tämän vuotisesta Giro-politiikasta, sillä useimpina päivinä Selinit ovat päässeet ääneen vasta jälkilähetyksissä. Vaikka lontoonmurre luonnistuukin meiltä, ei se ole sama asia, kuin kuunnella Peterin ja Christianin selostuksia. Toivottavasti kesän seuraavissa kisoissa sama homma ei jatku. Kohta Kammenpyörittäjä saapunee sisälle kiinteistöön ja katsomme eilisen koosteen ja jollei nukkumatti meitä korjaa, lopuksi vielä tänäisenkin.