Tänään ajettiin Tour de Francen yhdeksäs etappi, joka oli ylämäkiä enemmän kuin tarpeeksi. Eilinen voittaja Chris Froome puolusti paikkaansa kunniakkaasti, mutta Richie Portella oli selvästi eilistä huonompi päivä. Etapin ykköseksi ehti irlantilainen Garmin-Sharp-tallin Dan Martin ja kaksikosta toiseksi kiri Jacob Fuglsang. Kokonaiskilpailun kärki säilyi lähes ennallaan. Huomenna on käsillä ensimmäinen lepopäivä, jolloin kilpailijat ajavat tuskin sataa kilometriä enempää.
Löysin kaupasta lähes syöntikypsiä nektariineja ja nehän ovat juuri parhaita leipomiseen. Koska olen vielä vähän avuton syömisen suhteen, tuumin hedelmäisen jälkiruoan olevan juuri sitä, mitä tänään tarvitsisin. Päivän etapin loputtua keräsin kaikki leipomistarvikkeet ulos ja tein ranskalaisen nektariinipiirakan. Löysin ohjeen tästä blogista. Blogi vaikutti oikein kiinnostavalta ja palaan lukemaan sitä lisää heti huomenissa. Piirakkaan käytin:
- 250 g voita
- 250 g sokeria
- 250 g vehnäjauhoja
- 4 kananmunaa
- 1 tl leivinjauhetta
- ripaus suolaa
- 1 rkl vaniljauutetta
- 1 luomusitruunan kuori raastettuna
- 4 nektariinia
Kuumensin uunin 180 asteeseen, voitelin ja jauhotin 24 cm piirakkavuoan. Mittasin kaikki aineet ja leikkasin nektariinit ohuiksi viipaleiksi (käänteistottelin siis alkuperäisohjetta, jossa hedelmät leikattiin kuutioiksi). Raastoin sitruunan kuoren. Vatkasin pehmeää voita ja sokeria muutamia minuutteja, kunnes siitä muodostui vaaleankeltaista massaa, lisäsin kananmunan kerrallaan (nooh, kaksi viimeistä yhtä aikaa, kuka tässä jaksoi nypertää loputtomiin) ja vatkasin edelleen. Lisäsin kulhoon jauhot, leivinjauheen ja suolan, sekä sitruunankuoren ja vaniljauutteen. Sekoitin kunnes taikina oli tasaista. Levitin taikinan jauhotettuun vuokaan ja painelin nektariinilohkot taikinan pintaan. Paistoin piirakkaa uunin keskiosassa noin 50 minuuttia. Piirakka oli oikein makoisaa vaniljajäätelöviipaleen ja kahvikupposen kanssa nautittuna.
Hip hei, tuo kakku pitää ottaa kokeiluun. Nektariinitkin ovat nyt mehevimillään. On ihan nostalginen fiilis lukea raporttejasi Tour de Francen etapeilta. Olen seurannut ajoja kahdesti elämässäni, nimittäin lapsiani imettäessäni. Molemmat poitsut ovat syntyneen kesäkuun puolivälissä ja niinä kesinä on tullut istuttua telkkarin äärellä mooonta tuntia ja Tour de France oli ihan kohokohta. Nyt ovat jo sen verran isoja koltiaisia, että ensi kesänä voisi yrittää taas seurata. On se niin jännää!
VastaaPoistaOli tosi mehevä kakku! Kiva kuulla, että joku muukin koukkuuntuu ympäriajoihin, edes "pakosta" :) Minä menisin mielelläni katsomaan oikein paikan päälle!
PoistaOlipa taas mahtavat maisemat. Korsikan lisäksi olen jo pitkään halunnut mennä Pyrenneille. Molempiin vaan on täältä aika monen tunnin matka.
VastaaPoistaJust samaa katsottiin, ihanat vihreät rinteet! Huomenna lepopäivä ja sitten taas jatkuu!
Poista