Vaikken oppinut juurikaan espanjaa (tai edes katalaania) pienellä reissullamme, opin Espanjasta paljon. Muinainen seuramatka Kanarialle on muistoissani lähes yhtä haalistunut, kuin sen aikaiset valokuvalliset todisteetkin. Menin siis Espanjaan aivan kuin aito ensikertalainen ja palasin sieltä pää uusia ajatuksia ja mielikuvia kuhisten. Tämä on virkistävä tunne, jota en enää aina saavuta käytyäni vaikka Ranskassa, Italiassa tai Saksassa, niin paljon kuin niistä maista pidänkin. Nyt tuli pääkoppaan jotain aivan uutta ja leijun vielä reissufiiliksissä varmaankin useamman päivän. Näitä tunnelmia käyn purkamaan postauksiksi la Vueltaa odotellessani.
 |
| Stop, shake, honey, go! |
Veikkaan että itsellä olisi samanlainen fiilis jos kävisin Espanjassa. Olen ollut siellä viimeksi lapsena enkä muista reissusta juurikaan. Itselle paljon tutumpia ovat juuri Ranska, Saksa ja Italia.. mutta jostain syystä matkat eivät ole vieneet Espanjaan. Ehkä tämäkin asia korjaantuu vielä :)
VastaaPoistaSamanlainen innostus on viimeksi vallannut mieleni, kun kävin eka kertaa Iso-Britanniassa. :) Tosiaan, pidän kovasti Italiasta ja Ranskasta ja Saksa on ikuinen lempparimaani, mutta niihin menee jo tavallaan kuin kotiin, kun olen käynyt useammin, kuin jaksan muistaa.
Poista