sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Syksyn sävel

kaunista likaa
Syyskuu vetelee viimeisiään, mikä tuntuu hullulta. En ollut huomannut vielä kesänkään loppumista ennen kuin tällä viikolla ja nyt pitäisi jo aloittaa lokakuu. Olen joutunut pukemaan sukat jalkaani, mitä ei yleensä tapahdu ennen marraskuuta. Ei enää aamiaisia terassilla, ei koko päivän kestäviä grillaussessioita, juuri ja juuri tarkenee nopeasti grillata kanapalat tai makkarat. Aamiaiselle paistelin kohtuullisen kasan amerikkalaisia pannukakkuja, uskokaa tai älkää, koko pino hupeni. Käytän aina tätä ohjetta.

parempia kuin Denny'sillä, vaikka itse sanonkin


Tämän sunnuntain päivällispöydässä esitellään tähdenlennot kiireisen viikon varrelta, eikä uusia makuelämyksiä ole tiedossa. Tosin nyt ovat kyseessä aivan parhaat tähdenlennot, sillä eilen oli vuotuinen Mysi-päivä, askaroin kaalikääryleitä. On se ihanaa, ettei nuoriso pidä niistä, jolloin minulle jää enemmän. 

Koska varsinainen päivällinen on käytännössä lämmitystä vaille valmis, aion panostaa jälkiruokaan, jonka pääosan saavat persikat. Käytin aamutuimaan tunnin ohjeen valitsemiseen, harkitsin pitkään keikauskakun, tuon 70-luvun hitin ja tarte tatinin välillä. Minulla on hieno tarte tatin-vuoka ja sen pariksi tarjoilulautanen, joita olen käyttänyt vain kerran. Nyt ajattelin, että toinen kerta on paikallaan, vaikka upside down cake-tyyppinen lähestyminen myöskin houkutteli. Tatinista lisää illempana, kunhan se on saatu aikaan ja varmaan syötykin.

Italian matkan lähestymisen voi sekä aistia lievänä jännityksenä, että nähdä matkalaukkuina, jotka on jo otettu esille. Keskiviikkona lennämme ja edessä on viikko, johon mahtuu sekä tuttuja juttuja, että uusia kokemuksia. Kammenpyörittäjä on jo pakannut polkupyörät, etenkin minun vintagepösöni purkaminen vei aikaa ja virtuaalitupakkia enemmän, kuin olisi arvannutkaan. Sen kokoaminen ajokuntoonkin tulee viemään hieman aikaa, toivottavasti lämpimämmissä olosuhteissa, kuin purkaminen. Ensimmäistä kertaa ikinä minäkin mietin asukokonaisuuksia ja jopa käsilaukun valintaa, joten todellakin voi sanoa, ettei ihmeiden aika ole ohitse.

vaatii vähän viksaamista
Kammenpyörittäjän Gios

6 kommenttia:

  1. Pyörälaukkupakkaaminen on aina aikamoista askartelua.
    Onko sinulla Emile Henryn Tatin -vuoka? Me olemme tehneet sillä kaksi kertaa ja kummallakin kerralla omput ovat kärähtäneet vuoan pohjassa olevan rinkulan kohdalta. Seuraavalla kerralla pitää varmaan jättää liedellä karamellisointi väliin ja jos sittenkään ei onnistu, niin hankkia toisenlainen vuoka tai hella (tai keittiö...).

    Voi iso jurputi kun tämän päivän kisaa ei tule telkkarista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sen merkkinen vuoka on, en muista, että olisi käynyt noin. Tänään varmaan käy :D

      Kyllä harmittaa, kun ei näy kisa! Olisi ollut kiva katsoa maisemia, kun sinne suuntaan mennään pian.

      Poista
    2. Eikös teillä ole kaasuhella? Sen kanssa tuo pohjan epätasaisuus ei varmaan haittaa.
      Joo, striimeistä ei kauheasti maisemia katsella kun kuvan laatu on niin huono.

      Poista
    3. Joo, kaasulla keitellään puolella liedestä. Vähän minua arvelutti liekille nostaa keraamista astiaa, mutta firman mukaan se kyllä kestää sen.

      Eilen K jostain löysi pätkän, mutta ei siitä kyllä ottanut tolkkua. Ollaan sitten ilman, mutta ihmettelen kyllä, miksei Eurosport näytä.

      Poista
  2. Vau mikä pino pannukakkuj! nam! pannukakuilla alkaa aamu aina vähän paremmin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä oli kyllä kuusi ihmistä aamiaisella, neljälle olisi ehkä ollut vähän turhan iso pino :D

      Poista