Parman ystävälliset kasvot

Aiemmat nihkeät mielikuvamme Parmasta on pyyhitty pois, mielessä on kiinnostava ja miellyttävä kaupunki, jonka ainoaksi negatiiviseksi puoleksi jäi se, etten sitten millään löytänyt kaupungin kauppahalli(e)n sijaintia. Käytin illalla hyvän aikaa netin selaamiseen keksien mitä mielikuvituksellisempia sanapareja kaikilla tuntemillani kielillä, mutta joko en vain osannut tai sitten Parman kokoisessa kaupungissa ei ole kauppahallia. Otan mielelläni vastaan tiedon siitä, etten vain osannut ja että olen väärässä. Mieluiten tietysti sen oikean tiedon kera, ei pelkkää lällättelyä, ei ainakaan paljon. 

Kuten jo kerroin, oli hotellimme hyvin kiillotettu paikka, tosin mukavan nukkavierukin joltain osin. Otin maksullisen nettiyhteyden huoneeseen, vaikka olin lukenut siitä hyvin kärkkäitä arvosteluita. Meillä yhteys toimi moitteetta ja nopeasti. Etsin meille illallispaikan Tripadvisorin avulla, kriteerinä kohtuullinen kävelymatka. Valitsin paikan nimeltä Pizzeria Dal Teo, joka oli kyllä täysosuma. Matkaa oli hotellistamme noin 1,5 km. Hotellin ja ravintolan välissä oli suuri puistoalue Parco Ducale, mutta se oli osin remontissa, joten google-kartta neuvoi kävelyreitin oikein puistoa kiertäen. Sääkin oli illalla niin sumuisen pimeä, että kadunvierus oli  aivan mukava kulkea. 

Pizzapaikka oli pienehkö, kotoisa paikka, jossa oli vain muutama asiakas, kun saavuimme paikalle hieman aikaisin, seitsemän maissa. Seuraavan tunnin aikana paikka täyttyi aika tarkkaan. Vaikutti siltä, että se on paikallisten olohuone, jonne poiketaan moikkaamaan kavereita, mutta muita ulkomaalaisiakin saapui. Tilasimme pizzat ja pullon punaviiniä. Kun pizzamme saapuivat, olivat ilmeemme varmastikin näkemisen arvoiset. Kyse ei ollut todellakaan mistään lätystä, vaan pulleasta pizzakolmiosta. Pohja oli paksu ja leivänomainen, luulen että sen kohotukseen käytetään leivinjauhetta. Kammenpyörittäjän palasessa oli pelkästään juustoa ja tomaattikastiketta, minulla kinkkua. Ja jestas, että olikin hyvät pizzat. Söimme kaiken viimeisiä murusia myöten ja viinikin maistui niin hyvältä. Lopuksi tilasimme vielä erinomaiset espressot ennen kuin astuimme sumuiseen Parman iltaan. Teimme pienen lenkin joen toiselle puolelle keskustan reunalle ja päätimme käydä pitemmällä kävelyllä aamulla ennen matkan jatkamista, mikäli ei sataisi vettä. 

Aamiainen Starhotel du Parcissa oli oikein hyvä, Kammenpyörittäjä oli tyytyväinen leivonnaispuoleen ja se on hyvä merkki. Söimme vatsat oikein pinkeiksi ennen kuin kirjauduimme ulos. Iloinen yllätys oli se, että paikoitus hotellin edustan ulkopaikalla olikin maksuton. Jätimme auton hotellin eteen ja kävimme kävelemässä muutaman kilometrin lenkin keskustassa. Kurkistimme myös Ducalen puistoon, se olikin kaunis kaunis paikka. 

Keskustan reunamalla oli kiinnostava kirpputori, jonka kojuja tutkailimme hyvän aikaa, sieltä olisi saanut hankittua vaikkapa vanhan kirveen tai käsilaukun. Kirpputorit ovat oivia paikkoja tarkastella eri maiden ja paikkakuntien elämää ja menneisyyttä. 

Parman kapeilla kaduilla oli lukemattomia kinkku- ja juustokauppoja. Mietimme miten niihin kaikkiin riittää asiakkaita, kun marketitkin myyvät samoja tuotteita ja arvatenkin edullisemmin.

kalaa

kaikenmaailman herkut

kinkkua ja juustoa

lihakauppa

nonnamuotia

sadetta tiedossa

Tämä lafka toimii Parmassa parhaaksemme (?)