Tahdon olla kuin Nigella

vähän vielä matkaa tuntemattoman rouvan keittiön siisteyteen

Koska ulkonäköpuolella ei taida olla mahiksia, tyydyn matkimaan Nigellaa hänen Lontoon asuntonsa pantryn puitteissa. Olen pitkään jo haaveksinut erillisestä ruokahuoneesta, jossa olisi myös harvemmin käytettyjä keittiötarvikkeita. Meillä ei ole ihan pieni keittiö, mutta kuten Nannakin tietää, tavaraa on aika lailla, eikä laskutilaa yleensä ole paljonkaan. Kun alan vakavasti kokata, joudun ensin raivaamaan työtilaa ja kaikenlaisia kinostumia ilmaantuu sinne tänne. Ei ole harvinaista, että kesken intensiivistä keittiösotaa sohvalta löytyy paremman tilan puutteessa pino vateja tai punainen pata. Näin ei voi jatkua, ei kertakaikkiaan.

Minulla oli lievä etu puolellani tänä aamuna, olisin varmaankin saanut vaikkapa turkin, jos olisin sellaisen tahtonut, mutta käytin valttikorttini toisin. Tiedustelin henkilökohtaiselta movember-mieheltäni, mitä hän tuumaisi siitä, että entraisin toisen sekaisen kohdan kodistamme, eli kodinhoitohuoneen tällaiseksi pantryksi. Hänestä ajatus oli mitä mainioin ja tunsin ihan pientä tyytyväisyyden tunnetta.

Viime vuosina kodinhoitohuone on muodostunut tilaksi, jonka ovi pidetään visusti kiinni. Pyykkihuolto hoituu siellä, mutta eipä paljon muuta. Kaapeissa on sekalaista tavaraa, en edes tiedä mitä kaikkea siellä on.

Kammenpyörittäjän hallinnoima talonmiehen laatikosto on suhteellisen kuosissa, mutta muuten järjestyksessä on toivomisen varaa. Tulevalla viikolla työt painottuvat yöaikaan, joten päivisin minulla on tilaisuus paneutua tähän urakkaani. Kerron sitten kuvien kanssa, jos kun tulee valmista.

tämäkin voisi päästä saunasta keittiöön takaisin