lauantai 9. marraskuuta 2013

Tänään emme varmasti mene baariin


Työpaikan juhannusjuhlat ovat käsillä. Teemana on (taas) kaikki mauton ja musiikin tulee tulla vinyyleiltä. Kävimme eilen Kammenpyörittäjän kanssa hulluilla päivillä, jotka sijaitsivat SPR:n kirpparilla. Asuni koostuu leningistä, kengistä, baskerista, laukusta ja takista (jota aioin kyllä käyttää siviilissäkin). Huivi puuttuu. Olisin halunnut ainakin 60 denierin makkarakastikkeen väriset sukkahousut, mutta jouduin tyytymään 40 denieriin. Ehkä puen kahdet päällekkäin toivotun vaikutelman saavuttamiseksi, ei ainakaan vanhoja luita kolota.  Kenkien kärkeen on pakko tunkea jotain stuffinkia, että ne pysyvät jalassa juhlapaikkaan asti, siellä voinen olla sukkajaloin. Kammenpyörittäjän ostokset sisälsivät todella hienon kontroversiaalisen solmion ja mainoslogolla varustetun lilan kauluspaidan. Arvelen meidän olevan illan parhaiten pukeutunut pariskunta (olemme myös illan ainoa pariskunta).

Tarjoilussa minulle osui jälleen jälkiruokanakki, mikä ei silti sisällä nakkeja, eihän niitä liian usein voi syödä. En ole koskaan maistanut mitään makeaa nakkiruokaa, voisikohan sellaista ollakaan? Olin ilmeisesti kehunut riittävän monta kertaa muutama viikko sitten tekemääni Devil's Food-kakkua, koska sellainen minulta tilattiin juhannusjuhliin. Tilaajana oli työyhteisömme ylivoimaisesti rohkein henkilö, sillä kukaan muu ei ole päästänyt meitä kotiinsa niin monta kertaa. Hänen toiveensa oli tietysti toteutettava. Käytin samaa ohjetta kakun tekemiseen kuin ensimmäisellä kerrallakin. Koska edelliskerralla kakku menetti kuohkeuttaan ja osan mehevyydestään seuraavaan päivään mennessä, leivoin nyt kakun juhlapäivän aamuna maksimoidakseni tuoreuden. 

Illan emäntä, työpaikkamme arkasteluvastaava pyysi minua myös leipomaan leipää. Tein samantapaisen leivän kuin eilen, mutta tällä kertaa kylmäkohotuksella, sillä illan ajoitus oli vähintäänkin problemaattinen. Tein taikinan kylmään nesteeseen jo puoliltapäivin, kumosin melko tahmaisen taikinan öljytylle leivinpaperille uunivuokaan ja viritin sen kuistille suojaan. Toivottavasti homma onnistuu. Jos ei onnistu, otan hienosta käsilaukustani kuivahiivapussin ja luotan illan emännältä löytyvän jauhoja sen verran, että voin leipoa uuden leivän.

Sovimme jo eilen, että tänään meidän ei todellakaan tee mieli mennä baariin. Jos joku kuitenkin näkee hienosti pukeutuneen pariskunnan Jyväskylän yöelämässä, olemme ilmeisesti muuttaneet mieltämme.

4 kommenttia:

  1. Hauskoja bileitä! Musta toi kraka on oikeasti aika hieno. Älä nyt hullu vaan ota korkokenkiä pois kesken juhlien ettei tule taas palautetta ruokabloggaajien kenkä/laukkukäyttäytymisestä!

    Me mentiin joskus Jukan kanssa baariin naamiaisista: toinen oli lammas ja toinen lohikäärme (jota luultiin sammakoksi). Kuumaa oli mutta hauskaa! Kyse ei ollut siis mistään Halloween tai vappuajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli minun pakko ottaa ne kengät pois, eivät pysyneet jalassa ja autoa ajoin toisilla kengillä. Minulla on tänään työvuoro, joten tulin ajoissa kotiin, Kammenpyörittäjä sitten "hieman myöhemmin", enkä olisi lainkaan hämmästynyt vaikka olisi mennytkin baariin :D

      Joskus vuosia sitten olimme iltapukujuhlien jälkeen paikallisessa baarissa, se oli hassu kokemus. Meitä naisia muut naiset katsoivat nyrpistellen, mutta miehet smokeissaan kyllä herättivät positiivista kiinnostusta :D En ole varma miten eiliset releet olivat toimieen.

      Poista