keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Teriyakikanaa Nigellan tapaan


Olen usein kehunut maininnut olevani parhaimmillani, kun minun on joko pakko tai kiire. Nyt alkaa olla molemmat, ellen sitten vain tunnusta, että jäipä tämäkin haaste kesken. En ihan vielä luovuta, onhan minulla vain vähän yli puolet tekemättä ja aikaakin on yli kaksi viikkoa, eikä tässä ole paljon mitään erityistäkään tulossa, mitä nyt yksi joulu! 

Olin jo kerran aikeissa tehdä tätä ruokaa, tilasinpa Kammenpyörittäjältä sakeakin, mutta muutin silloin mieleni viimetipassa. Tänään en sitä tehnyt. Neljän hengen päivälliseen käytin:
  • noin 500 g broilerin rintafileitä
  • 2 rkl sakea
  • 4 rkl miriniä (japanilaista makeaa riisiviiniä)
  • 4 rkl soijakastiketta
  • 2 rkl muscovadosokeria
  • 1 rkl seesamiöljyä
  • kolmen sentin kapea pätkä tuoretta inkivääriä
  • 1 rkl maapähkinäöljyä paistamiseen
Raastoin kuoritun inkiväärin uudella kauniilla raastimellani, joka on keraaminen pieni lautanen. Sen pohjalle on muotoiltu teräviä ryppyjä, joihin hankaamalla inkivääristä tulee sopivaa tahnaa. Tahnan saa hyvin kerättyä raastimesta pienellä silikonisella sudilla. Samoin raastin toimii ainakin parmesanille. Ostin pari näitä raastinlautasia eräiltä messuilta ja olen kadottanut saamani esitteen, josta voisin luntata kenen valmistamia nämä ovat. 



Mittasin kaikki ainekset broileria ja maapähkinäöljyä lukuunottamatta laakeaan vatiin, sekoittelin ainekset marinadiksi. Leikkasin broilerit suupalan kokoisiksi kuutioiksi ja nostelin ne marinadiin. Peittelin vadin ja nostin viileään. 

Keitin tummaa täysjyväbasmatiriisiä ja kun se valmistumisaika alkoi olla lähellä, otin teriyakiliemessä olevat lihat huoneenlämpöön. Kuumensin padassa lorauksen maapähkinäöljyä. Nostelin reikälusikalla lihapalat kuumaan pataan paistumaan, kääntelin paloja kunnes kaikki olivat kauttaaltaan ruskistuneet. Kaadoin marinadiliemen pataan ja annoin lihan kypsyä liemessä kannen alla muutaman minuutin. Varmistin kypsyyden leikkaamalla yhden palan halki. Nostelin reikälusikalla lihapalat lämpövatiin odottamaan. Nostin liemen padassa uudelleen kiehumaan ja annoin sen kiehua kasaan kunnes siitä tuli paksua, tummaa siirappia. Tämä vei noin 8-10 minuuttia. Lopuksi vielä siirsin lihapalat takaisin pataan lämmittymään uudelleen siirapissa. Annoksen päälle ripottelin tuoretta korianteria.

Muistimerkintänä itselleni: Neljän hengen annokseen saa olla kyllä enemmän lihaa ja marinadia kaksinkertainen annos, sillä kiiltävää, paksua kastiketta olisi saanut olla hieman enemmän. Nigellan ohjeessa oli kyllä lihaa 750 g ja tein marinadi/kastikkeen suoraan hänen kirjaamiensa määrien mukaan, joten tällä kertaa Nigellakin pihisteli. Kerta se on ensimmäinenkin.

Tämä maistuva kanaruoka oli keittokirjahaasteeni osa 21/48. Tilanne on tällä erää:
Nigella 5/12
Hugh 6/12
Jamie 5/12
Rachel 5/12


16 kommenttia:

  1. Oho! Rupesit ihan oikeasti kirimään. Pidän sulle peukkuja.

    VastaaPoista
  2. Tuo silikonisuti on hyvä idea saada raastinlautanen puhtaaksi ja kaikki makuaineet talteen. Minulla on vastaava lautanen auringon kuvalla, enkä ole sitä muistanut käyttää. Nyt voisin ottaa sen taas esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkosipulikin menisi tuollaisella raastimella varmaan mukavasti pieneksi. :)

      Poista
  3. Ah, vaikuttaa herkulliselle! Pitää minunkin joskus kokeilla tätä kanaa :) Hieno raastin! En ole koskaan nähnyt tuollaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just messuilla ja markkinoilla noita on näkynyt, ehkä jossain keittiötarvikeliikkeissäkin. Yllättävän pätevä :)

      Poista
  4. Teriyaki maistuisi täälläkin, kun vain saisi aikaiseksi kokkailla jotain. Laiskuus on saanut vallan. Tuommoista raastinta olen pariinkin otteeseen jossain hipelöinyt ja miettinyt sen toimivuutta oikeasti. Silikonisudin oivallisesta avusta ei silloin kukaan puhunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Messuilla myyjä näytti sen sutivinkin ja kumma kyllä se jäi mieleen :D

      Poista
  5. Pohojoosen likka ei anna periksi! Mun mielestä se pantry tuunaus voitais lukia yhdeksi reseptiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kyllä lämmitti mieltä, voi olla että käytän tätä vielä hyödykseni :D

      Poista
  6. Näyttää ihan törkiän hyvältä! Meille tämäntyyppiset ruuat on nyt maistuneet enemmän kuin hyvin.

    Meillä on samantyyppinen pyöreä raastin. Se on kauniin oranssikin vielä. Olen käyttänyt vain koristeena :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan näitä raastimia nyt löytyy yhdeltä jos toiselta:)

      Poista
  7. Minullakin on tuollainen lautanen - pitääkin taas muistaa käyttää. Teriyaki-kanasi on herkullisen näköistä - pitänee minunkin taas kaivaa Nigella kirjahyllystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nigellan kirja on osoittautunut kaikkein vaikeimaksi näistä, en oikein tiedä miksi!

      Poista
  8. Tää loppukiri on kyllä symppiksintä ever! Ja kyllä, hyvinhän tässä tänä vuonna ehtii vielä vaikka mitä! Itsekin aion täten saada aikaiseksi tämän himoamani teriyakikanasen, kun ei tuo resepti ihan liian rakettitieteelliseltä vaikuta.

    VastaaPoista