keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Sakeoidut sydämet

sydänsimpukoiden huijausta suolavedessä
Minulla on tällä viikolla kaksi viikonloppua, mikä on oikein mukavaa. Niin voisi oikeastaan olla aina. Ensimmäinen niistä alkoi tänään ja sen kunniaksi menin rikkomaan lupaukseni. Sain luvan tarvittaessa syyttää hairahduksestani ystävääni, jonka kanssa olin lounaalla. Mukavan ruokailutuokion, sairaskertomusten ja työkuulumisten vaihtamisen jälkeen kävimme Sokoksen ruokaosastolla. Joillekin naisille ikkunaostokset tarkoittavat käsilaukkujen tai kenkien ihailua, minä tsekkaan liha- ja kalatiskit.  

Kalatiskissä oli sydänsimpukoita, enkä varsinaisesti yrittänytkään vastustaa niitä. Hyvin harvoin meillä keskimaan asukkailla on mahdollista ostaa muita eläviä simpukoita kuin sinisellaisia. Aion kyllä vedota siihen, että simpukat eivät ole lihaa eivätkä kalaa, joten en ehkä tehnytkään kovin pahaa rikettä ostoksineni.

Kotona piti sitten etsiä ohjetta simpukoille. Foodgawker johdatti minut satojen clam-ohjeiden pariin, joista valikoin sakessa kypsytettyjen sydänsimpukoiden ohjeen appetite for china-blogista

Sakessa kypsennetyt sydänsimpukat

  • 1 kg pussillinen eläviä sydänsimpukoita
  • 1 rkl suolaa
  • 1,5 dl sakea
  • 1,5 dl vettä
  • 2 rkl voita
  • liraus seesamiöljyä
  • ripaus cayennepippuria
  • ropsaus seesaminsiemeniä
  • 2 kevätsipulia
Tunti ennen simpukoiden kypsennystä perkasin pussillisesta pois rikkinäiset ja avonaiset. Tai olisin perannut, jos niitä olisi ollut. Oli vain yksi yksinäinen kuorenpuolikas poisheitettäväksi. Kaikki muut ehjät, kolisevat pallerot laitoin kulhoon kylmään veteen, johon olin sekoittanut ruokalusikallisen suolaa. Tämän toimenpiteen pitäisi kuulema saada simpukat sylkäisemään mahdollisen hiekan sisältään pois. 

Kun ruoanlaiton aika koitti, kaadoin simpukat siivilään ja päästelin lisää kylmää vettä niiden päälle. Liotuskulhon pohjalla oli kuin olikin suolan lisäksi vähän hiekkaa. Leikkasin sipulit ohuiksi renkuloiksi ja etsin mausteet valmiiksi. Mittasin veden ja saken isoon kasariin ja kuumensin liemen kiehuvaksi. Kippasin huuhdellut simpukat kasariin. Laitoin kannen päälle ja annoin simpukoiden kypsyä 3-4 minuuttia. 

Kauhoin kypsät, avautuneet simpukat ja hyvän määrän lientä isoon kulhoon. Ripottelin päälle voin pieninä kuutioina, seesamiöljyn ja -siemenet sekä cayennepippurin. Sekoittelin ja nostin vadin heti pöytään nautittavaksi. Kaikki kuoret olivat avautuneet, osa simpukoista oli irronnut kuoristaan, mutta ne löytyivät liemestä syötäväksi. Sydänsimpukat maistuivat kylmän valkoviinin ja vaalean leivän kanssa oikein sopivalta viikonlopun avausruoalta. Määrä riittäisi hyvin alkuruoaksi 3-4 henkilölle ja on nopeasti tehtävissä arki-iltanakin.

suloiset pikkusimpukat
hylsyt

22 kommenttia:

  1. Sokoksen kalatiski taitaa olla viikolla paremmassa iskussa kuin lauantaiaamupäivisin? Tällä työkiireiden määrällä sinne ei kyllä iltaisinkaan ennen puolta seitsemää ehtisi ja siihen aikaan ei kannata odottaa liikoja. Sokoksella sentään on tiski auki illalla, toisin kuin monissa muissa kaupoissa.
    Hienoja simppuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaan jotenkin ylikivoja ja siistejä ja söpöjä. Linguinepastan kanssa sopisivat kans, vähän valkosipulia ja hyvää oliiviöljyä, nam!
      Oli nyt kyllä ihan kuosissa tiskit. En tiedä onko ne sunnuntaisin auki, kun kauppa kumminkin on, joulun alla olivat, mutta ehkä se oli erikoistilanne.

      Poista
  2. Luulin, että näitä on vain ulkomailla. Pitää kulkea näköjään kaupassakin silmät auki, hieno löytö! Työkaverin läksiäisten tiimoilta kävimme Fransmannissa ja otin sieltä toisen työkaverini suosituksesta talon sinisimpukat. Olivat hyviä, pakko myöntää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stokkalla ja kauppahalleissa olen nähnyt näitä, mutten koskaan vielä meillä Jyväskylässä, joten ei liene kauhea synti ostaa? :D Etenkin kun olivat niin hyviä jotenkin suloisia!

      Poista
  3. Suloisia, toden totta! Resepti kuulostaa houkuttelevalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla ehkä vähän ronskimpi cayennen kanssa, mutta suolaa ei tosiaan tarvita. Olen tosi iloinen, että tohdin kokeilla sydänsimpukoita.

      Poista
  4. Sydän sekä sakesimpukoille, että kahdelle viikonlopulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Ensi viikonloppuna ei ole sitten yhtäkään :D Se on sitten se! Ei murehdita sitä vielä!

      Poista
  5. Ihana resepti. Tein Alkossa taannoin heräteostoksia kun siellä oli niin kauniita sakepulloja. Tähänhän niitä voisi ansioituneesti lorautella.

    Minä katson kaupoilla kenkä, käsilaukku, astia ja ruokaosastot. Painotus vaihtelee kaupan mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko ne niitä vihreitä pikkupulloja? Minä säästin sellaisen, jos siinä pitäisi vaikka kukkasta kesällä :D
      Joo, astiat ja muut keittiöromppeet pitää myös tsekata!

      Poista
    2. Lilaetikettisen kyljessä lukee Masaki ja toinen on tosiaan pieni vihreä pullo, jonka kylkiteksteistä ei saa mitään tolkkua - lie japaniaa.

      Poista
    3. Tykkäsin siitä vihreässä pullolla olevasta, parempaa kuin se amerikkalainen merkki, jota olen aiemmin ostanut.

      Poista
  6. Ooh, nuo sydänsimpukat ovat suurta herkkua - en ole vaan ikinä osunut edes pk-seudulla kalatiskille silloin, kun niitä olisi tuoreena. Ihanan näköisiä!

    VastaaPoista
  7. Ei ihan ensimmäiseksi tulisi mieleen keitellä simpukoita sakessa, mutta nyt kuin mainitsit, niin miksipäs ei. Täytyy kirjata "to do" -listaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin olen keittänyt valkoviinissä ja siiderissä, sake oli uusi juttu meillekin!

      Poista
  8. Olet niin mestoilla, kun sydänsimpukoitakin kaupassa!!! Minä en ole täällä sattunut näkemään. Ostaisin kyllä, jos olisi, ja valmistaisin niitä pastan kanssa. Tai tällä sinun tavallasi, nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskinta oli, että tämä söpöläiset olivat niin siistejä, ei tarvinut rapustella ja repiä partoja :D Ei noin sievillä voi parta edes kasvaa vielä!

      Poista
  9. Voihan vongole! Muutan teillepäin.

    Mä olin joku viikko takaperin minimanissa ja hyökkäsin kalatiskille nenä sentin lasista, kun luulin näkeväni taskurapuja...no niin näinkin: muovisia! Mutta kun aloin jutella tiskillä sitten (selitellen käytöstäni) niin mestari sanoi, että toki niitä saa tännekin tilaamalla, on kuulemma ollutkin joskus. No kilohinta oli kyllä suolainen, mutta joskus olis kiva kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheen tarkka oot kyllä ruoan kanssa, kun ei muovinen kelvannut! :D Täälläkin "miniminami" (kuten poikanen lapsena kaupan nimesi) on muuten myös kalatiskiltään hämmentävän monipuolinen usein, ei vaan muista mennä sinne, kun kaupan mieltää toisenlaiseksi.

      Poista
  10. mua on kanssa pitkääääääääään erään Benalmadenan lounaan jäljiltä tehnyt mieli noita ihan kauhiasti, mutta eipä ole kyllä tullut edes täällä Ihan Kaiken Keskipisteessäkään vastaan kalatiskillä moisia herkkuja :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka kovasti lohduttaa, ettei kaikkea saa muualtakaan koko ajan :D

      Poista