Pehmeää kuin possunposki

Kyllä kannatti hauduttaa possunposkia aamusta asti! Emmepä ole aikoihin syöneet niin mureaa ja hyvää lihaa kotona, vaikka kaikenlaisia herkkuja olenkin yrittänyt valmistaa. Tämä oli kaikenlisäksi helppokin. Kunhan vain kasasin kaikki ainekset pataan ja sitten hautumaan. Asetin haudutuspadan aluksi käyntiin 10 tunniksi. Noin viiden tunnin jälkeen liha alkoi olla jo melko mureaa, mutta halusin sen olevan oikein ultramureaa. Kahdeksan tunnin kohdalla aloin valmistella lisukkeita. Tein annoksen perunamuusia puikulaperunoista, jotka alkavat mustasisustaisesta pussistaan huolimatta olla jo käyttöikänsä reunamilla, ituja alkaa tulla melkoisesti pussin avaamisen jälkeen. Maustoin muusin kahdesta kevätsipulista ja tuoreesta timjamista tehdyllä silpulla, voilla, suolla ja pippurilla, notkistin muusin kuumalla maidolla. Käytän pienien muusierien tekoon nykyään perunapuserrinta, niin muusista saa aina tasaista ja paakutonta. 

Toiseksi lisäkkeeksi höyrytin muutaman vihreän parsan ja käytin niitä vielä voinokareen kanssa pannulla ennen lautaselle päätymistään. Siivutin retiisejä aivan ohuiksi viipaleiksi ja leikkasin pieniä viinirypäleen muotoisia tomaatteja halki, en tiedä niiden lajiketta. Nostelin pehmeitä porkkana- ja omenapaloja myös annoksen reunalle.

Possunposki oli aivan tolkuttoman mureaa yhdeksän tunnin haudutuksen jälkeen, kalvoista ei ollut enää tietoakaan ja maku oli haudutusliemen viinien ansiosta aromikas, muttei mitenkään makea, vaikka pataan tulikin hunajaa. Kaikki kolme päivällisellä ollutta pitivät tästä ruoasta kovasti, Kammenpyörittäjän posket poimin liemestä hänelle huomiseksi työlounaaksi. 

Pataan jääneen liemen siivilöin sattumista ja pakastin kahtena puolen litran eränä. Siitä saa maistuvan pohjan jollekin toiselle pataruoalle. Ostan possunposkia varastoon heti, kun uusi tilaisuus tulee. Jos olisin fiksu, siivoaisin kalvot heti pois ennen pakastamista, mikä nopeuttaisi sitten ruoanlaittoa, kun niitä käyttäisin.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 

Edit: Seuraava on tietysti jo taaksejäänyttä elämää. Vielä ehtii muuten mukaan katsomaan YLE Teemalla parhaillaan esitettävää Jerusalem 24 tuntia-dokumenttia. Olen tuijottanut sitä ainakin toisella silmällä aamuyhdeksästä asti, enkä voi lopettaa. Ainakin Anna on saanut saman tartunnan, huomasin Twitteristä. Lämmöllä muistelen parin vuoden takaista Berliinistä tehtyä vastaavaa maratonia. Tavalliset ihmiset ovat aivan kiinnostavimpia!