Yövuoron jälkeen

purkit tuoreella hangella

Lanseeraan uuden tunnisteen: yövuoron jälkeen kuvaamaan semimaanista tilaa, johon pääsen vietettyäni yön töissä. Nyt kun olemme saaneet takaisin oikean yövuoron, tunnen heränneeni uudelleen eloon. Olin muutaman vuoden jonkunlaisessa horroksessa, keskellä yötä loppuvat työvuorot olivat suorastaan perseestä, excuse my French. Nyt on olo taas kuin ihmisellä ikään, kun pääsee aamulla töistä ja seuraava vuoro on vasta illalla myöhään, tai kuten huomenaamuna, vapaat ovat edessä. Minulla on koko päivä aikaa kaikelle hauskalle. Nukkumisellekin pitää varata aikaa, muttei ihan vielä. 

Matkalla kotiin töistä ajoin markettiin, joka ystävällisesti aukeaa arkena jo kahdeksalta. Olin aikeissa ostaa päivällistarvikkeita. Mielin tehdä jotain nyhdettävää. Muistin marketissa, että yhdessä jos toisessa blogissa oli puhuttu minulle tuntemattomasta chipotlesta säilykkeenä. Leikilläni katselin Prisman texmex-hyllyä, että eihän täällä sellaista kuitenkaan ole. Mutta olipas! En ikinä enää niin paljon morkkaa ääskauppoja. 

Talossa soi roskacountry, uuni lämpenee, lihapalat koittavat piiloutua chipotlepurkeilta, mutta ei armoa! Kurkkaan uudelleen Keittiössä, kotona ja puutarhassa-blogiin, tuloksista myöhemmin, paljon myöhemmin.