Nälkä, tule takaisin!

pala palalta

Minulla on ollut kokovartaloflunssan lisäksi mentaaliflunssa. Eilen sentään teimme ruokaa, kun potilas Saarinen sanoi taikasanat, hänellä oli nälkä. Riensin heti keittiöön etsimään raaka-aineita, joita onneksi olikin, sillä Kammenpyörittäjä oli käynyt kaupassa. Potilas Saarinen odotti kärsivällisesti vaakatasossa, että ruokaa sommiteltiin. Kaikkien voimat käytettiin tarkasti, minä poltin paistamieni pipareiden ensimmäisen erän (saa tietysti kysyä miksi toukokuussa paistetaan pipareita, kun muuten ollaan kuin ellun kanat) ja päätin, että niiden pitikin olla vähän tummempia. Kammenpyörittäjä siirtyi lennosta grillaushommiin, pian oli lautasilla ruokaa, jota jotkut jaksoivat vähän syödäkin. Kompostillekin jäi, kaikki pitää ottaa huomioon. Ihan totta, alkaisi jo riittää! 

todistusaineistoa, on täällä syöty!

Tänään on tiedossa työpaikan happening, johon liittyy ensin virallinen osuus, jossa puhutaan työasioita ja sitten rennompi osuus, johon liittyy syömistä, paljua ja työasioista puhumista. Rentoa osuutta varten on työpaikan yhdistetty askartelu- ja juhlatoimikunta puuhastellut viikkokaupalla ja eksoottisia paketteja on vastaanotettu ja niiden sisältöjä hämmästelty puolisalaa. Ruokapuoli on myöskin ollut tapetilla. Minun piti tehdä vaikka mitä, mutta tautitilanne on kutistanut osuuttani niin, että olen ainostaan nyhtövastaava, sekä labnehkokki, myös mansikat otin marinoitavakseni. Minun piti paistaa pitaleipiä, jos ne Merituulin ja Jukan uunissakin kaikki pamahtivat paksuiksi, miksei minunkin? Mutten jaksanut harjoitella, enkä uskaltanut ottaa riskiä, että valmistan vehnäfrisbieitä loppuillan pihapeleihin. 

Possu on nyt nyhdetty, oltuaan ensin yön yli haudutuspadassa, tuossa keittiöni tähdessä. Palautin nyhteet pataan ja kaadoin siivilöityä lientä päälle ja maustoin lisää. Kohta pitää maistella, joko alkaisi olla jotain ytyä. Melkein kolmen possukilon maustaminen raakana on vähän hakuammuntaa. Eilen ennen pataan laittamista possupalat saivat ympärilleen maustetahnan, johon tuli suoraan sanottuna sitä sun tätä. Haudutusliemeksi tuli tällä kertaa vettä, sillä en muistanut ostaa kuivaa siideriä. Padan pohjalle pilkoin muutaman porkkanan ja sipulin ja liemen pinnalle asettelin rosmariini- ja timjaminoksia. Pata oli päällä low-asetuksella eilisestä iltapäivästä tähän aamuun ja possu oli niin helpponyhtöistä, ettei koskaan. Paloja liemestä nostellessa sai olla varovainen, etteivät ne jo siinä hajoaisi liemeen suikaleina. 

nyhtistä koko porukalle

Turkkilainen jogurtti labnehia varten on valumassa, sekoitan ja maustan sen valmiiksi vähän ennen lähtöä. Vinkit tähän levitteeseen otin Jonnan blogista, mutta olen vahingossa tehnytkin melkein sellaista joskus, kun unohdin turkkilaisen jogurtin valumaan ja löysin sen seuraavana päivänä kaapista melkoisen tiiviinä. Myös jälkiruokamansikat valmistelen limoncellomarinadiin vasta puolilta päivin. Nyt on ainoa puute se, ettei ole yhtään nälkä, ole ollut viikkoon. Toivottavasti muilla on, sillä ruokaa on taas tulossa enemmän kun vähän.