Kesäruokaa ja ulkojuustoa

Kesäinen karavaanikiertueemme nro 2 starttasi aamupäivällä Jyväskylästä kohti etelää. Kotimies ei jäänyt kyyneliin, eikä lomasäässäkään ollut moittimista. Kammenpyörittäjä oli kotiviikon aikana pessyt ja puleerannut vaunusta edellisen matkan pölyt ja liat ja minä kävin keittiön laatikot ja kaapit läpi ottaen pois sellaisia tavaroita, joita emme olleet käyttäneet lainkaan. Pientä entrausta siis, tuoreet lakanat, vähän ruokaa ja juomaa jääkaappiin ja menoksi. 

matkayrtit Englannista ja Sysmästä

Tällä kertaa meillä ei ollut tavoitteena laittaa Miniä nielemään kilometrejä paljon ja ehtiä mahdollisimman kauas, vaan oikeastaan aika lähelle, Sysmään. Kammenpyörittäjällä oli ajatus käydä tapaamassa kaukaisenpuoleisia sukulaisia pikkutauon, 35 vuoden jälkeen. Minä sen sijaan halusin jumittaa leirialueella ja katsoa Tour de Francea Eurosport Playerilla ja niin teinkin. 

Camping Sysmä sijaitsee ihan lähellä kylän keskustaa Päijänteen rannalla. Kävimme ennen leirille ajamista paikallisessa K-kaupassa ostamassa päivällistarpeet ja kahvipaketin viemisiksi sukulaisreissulle. Muistimme kaupassa, että täältähän saa sitä mainiota Sysmän ruisleipää, jota taannoinen harjoittelijamme töissä toi muutamaan kertaan, ilmeisessä miellyttämistarkoituksessa, mikä toimikin oikein hyvin. Ostimme saman leipomon reikäleivän ilomielin. Huomenaamuna ennen kuin jatkamme matkaa, käymme ostamassa pari lisää.

Alko-kirppistä Jyväskylässä ei vielä olekaan

Päivällinen oli hyvin suomalaiskansallista kesäruokaa, ensimmäisen ja ehkä ainoan kerran tälle kesälle, uusia perunoita runsaan tillin, voi-sipulikastikkeen ja sillien kanssa. Jopa maistui hyvälle. Oli sen verran lämmintä, ettemme keitelleet perunoita vaunun keittiössä, vaan ulkona grillillä, joka toimii myös mainiosti keittimenä ilman grillauslevyä, asia minkä minä oivalsin vasta ihan muutama päivä sitten. Innoissani selitin Kammenpyörittäjälle, että hei tätä voi käyttää keittimenäkin. Hänen ilmeensä oli paljon puhuva. Voikastike sipuleineen muhi perunakattilan päälle asettamallani alumiinilautasella, joka toimitti samalla kannen virkaan. Varsinainen kerroskeitin.

Jälkiruokana meillä oli hieman falloksellinen annos jäätelöä. Maustoin mansikoita sokerilla ja miedolla, Englannista ostamallamme mintulla (matkayrtit ovat hienosti elossa). Leirialueen kioskin valikoimissa ei ollut oikein muuta sopivaa jäätelöä mansikoiden kanssa syötäväksi, kuin ällistyttävän tukevassa pikarissa myyty kinuskilla maustettu vaniljajäätelö. Sen kun pluiskautti pikarista kuppiin ja lisäsi mukaan mintttuisia, makeita mansikoita, niin olipa hyvää, vaikka siis näyttikin hieman pornahtavalta aluksi. 

Tänään emme syöneet mitään ranskalaista, mutta lainaan kuvan eiliseltä, jolloin Kammenpyörittäjä illalla maistoi osaa reissusta tuoduista ulkojuustoistaan. Minä ja kotimies emme halunneet maistaa, mutta istuimme kyllä terassilla hänen seuranaan. Kuvan viinipulloa ei avattu, se oli vain dekoratsiaa, kuten entisellä puolalaisella, pullo säästetään sille päivälle, kun "Vanttuut" ajetaan Tourissa. 

kuvan suuren juustorasian Kammenpyörittäjä pelasti
 keräyspahvikasasta ranskalaisen pikkukaupungin kadulta, ei haissut pahalle, tarkistin

Tour de Francen viides etappi oli monin tavoin dramaattinen. Ensinnäkin oli vaikea uskoa, että Ranskassa oli niin surkea sää, lämmintä tuskin viittätoista astetta ja vettä satoi. Etappiin mahtui mukulakiviosuuksiakin ja paljon kaatumisia. Eilenkin kaatunut Sky-tallin Chris Froome meni nurin kaksi kertaa ja toisen kerran jälkeen hän otti kypärän päästään ja astui tallin huoltoautoon keskeyttäen kisan. Varmasti tallissa riittää puhetta, että mitäs nyt, olisiko Sir pitänyt sittenkin ottaa mukaan kisaan. Koko kilpailun tilanne muuttuu näistä tähtien keskeyttämisestä, kiinnostavuus ja markkina-arvo laskee, vaikkemme me lakkaakaan katsomasta jo alkanutta kisaa. Tärkeintä tietysti olisi se, ettei kukaan loukkaisi itseään vakavasti.

Etapin voitti Belkinin Lars Boom, kokonaiskilpailua johtaa edelleen Astanan Vincenzo Nibali, joka kasvatti johtoaan osaan kärkikymmeniköstä, vaikka toisena olevaan tallikaveriinsa Jakob Fuglsangiin ero on edelleen vain kaksi sekuntia. 

Saumurin leirialueella oli tämä auto, joka on ollut mm. vuoden 1979 Tourin talliautona,
nyt se oli innokkaan vanhemman vintageajajan talliautona