Matkayrtit tositoimiin

päivän kirkko

Toteutamme huolella teemaa vierivistä kivistä, tänä aamuna se olikin helppo tehdä, niin korkealla vaaran päällä olimme, ettei paljon tarvittu, että karavaani nytkähti liikkeelle Riihivuoren laelta. Suunnitelmamme oli ajella pientä kiertoreittiä Tampereelle.

Luin joitakin päiviä sitten Kivistössä-blogista postauksen mökkituliaisista. Siitähän tuli heti huono omatunto, sillä käydessämme Kivistössä toukokuussa omaisuutemme lisääntyi paluun myötä. Ruoanlaiton tuoksinassa tulin ottaneeksi mukaan lusikan pakatessani aidosti meidän romppeitamme. Tunnustin toki tekoni samantien, vaikkeivat Mari ja Liisa olleet aivan varmoja, oliko kyseessä tosiaan joku heidän serviisistään. 

Minun panokseni siis mökkituliaisaiheeseen on se, että palautetaan mikä on vääryydellä viety ja viedään jotain hyvitykseksi. Poikkesimme päivällä moikkaamaan kivistöläisiä, emme tehneet pesää vaan suoritimme oikeaoppisen seisomakyläilyn, jonka maksimikesto on 20 minuuttia, jonka jälkeen isäntäväki pääsee jatkamaan sitä, mitä olikin tekemässä. Hyvitysosiota kuviossa esitti tämän kesän sadosta tehty lipstikkasuola. Ennen ulkomaanreissua leikkasimme yrttejä alas, mm. lipstikan ja lähtöä edeltävänä päivänä pyöräytimme niistä yrttisuolaa, joka sai rauhassa kuivua reissumme ajan.

Pohdin koko automatkan, mitä ruokaa saattaisin tehdä niin, että voisin myös sanoa sitä ranskalaiseksi, panostukseni tämänvuotiseen Ranska-haasteeseeni on toistaiseksi vaatimaton. Muistin, että olen joskus ajatellut tekeväni ranskalaista yrttivoi-kanaa. Ymmärsin toki, että kokonaisen kanan paistelu pienellä retkipaistinpannulla on melko tuhoontuomittu ajatus, mutta voisinhan ostaa vähän pienempiä biittejä, yrttejä meillä on sopivasti, sillä matkayrtistömme voi edelleen hyvin. 

Tampereelle saavuimme vähän sen jälkeen, kun Eurosportin Tour de France-lähetys alkoi. Niinpä ensimmäisenä viritimme playerin päälle ja sitten vasta veivasimme vaunun tassut alas ja pystytimme katoksen. Sää oli mitä kaunein, lämmintä 28, mutta tummanpuhuvia pilviä alkoi kerääntyä taivaalle. 

Kävimme ruokakaupassa ennen tutulle leirialueelle saapumista ja sieltä poimin mukaan malliston pienimmän broilerinfilepakkauksen. Kun leiri oli valmis ja olimme hieman hengähtäneet, aloimme päivällispuuhiin. Kammenpyörittäjän kohdalla se tarkoitti tiskaamista, minä sekoitin pienen vadillisen kreikkalaista salaattia (cross kitchen, you know) ranskalaisen yrttikanan kaveriksi. 

Broilerin valeluun tein yrttivoisekoituksen heti jääkaapista ottamisen jälkeen helteessä sopivan notkeaksi äityvästä voista, matkayrteistä poimituista basilikasta, timjamista ja vähäisestä tillistä (ihan säälistä, mutta toisaalta minttua en säälinyt). Pikkuisen päälle suolaa, paljon pippuria ja liraus sitruunamehua. Sekoitin kaikki hyvin yhteen ja kaadoin seoksen pannulle, sitä oli noin ison ruokalusikallisen verran. Kuumensin pannun oikein kuumaksi ja laitoin broilerifileet (sellaiset ohennetut) pannulle. Kääntelin niitä muutamaan kertaan ja valelin sulanneella yrttivoilla, kunnes liha oli kypsää. Varmaan siinä alkuperäisessä ranskalaisessa yrttivoikanassa oli muitakin kommervenkkejä, mutta niitä en nyt saanut mahdutettua vaatimattomaan keittiööni.

Söimme yrttiset kanapalat kreikkalaisen salaatin ja patongin kanssa ja haikeana muistelimme kotona viinikaapissa pötköttävää Schlumbergerin viiniä, jota oli keväästä asti jemmattu sitä varten, kun Tour de Francessa ajetaan Alsacen alueella, kuten tänään. Siideriin ja olueen oli tyytyminen. 

Tour de Francen yhdeksännen etapin voitti komeasti aika-ajon spesialisti, saksalainen Tony Martin. Kokonaiskilpailun johtoon siirtyi toinen Tony, nimittäin Lotto-Belisolin Tony Galopin Vincenzo Nibalin ollessa toisena puolentoista minuutin kaulalla. Vielä huominen täytyy ajajien jaksaa ennen tiistaista lepopäivää. Tänäänkin Ranskassa satoi, muttei niin pahasti kuin muutamana edellisenä päivänä.

Bialetti tukee Applea