Ranskanpullaa

Kun sää on näin lämmin, minun ei oikein tee mieleni syödä paljon mitään. Paljon mitään ei kuitenkaan tarkoita leipää, sillä leivästä pidän aina ja kaikkialla. Toteutan antaumuksellista vehnädiettiä, eikä se ole ollenkaan vaikeaa edes. Suosittelen kokeilemaan. Meillä oli kuitenkin nollalaatikossa lohifileitä, jotka oli pakko laittaa ruoaksi tänään. Kammenpyörittäjä muisteli millaisia säitä eri loimutuskerroilla on ollut. On pitänyt pukea päälle pilkkihaalaria ja lapioida loimutuspönttöä esille hangesta, on pitänyt varjella kalaparkoja kauhealta vesisateelta. Tällä kertaa piti ottaa esille trimmeri ja kaataa erinäinen määrä reissujemme aikana hujahtaneita rikkakasveja, että hän pääsi pöntön äärelle. Näin lämmintä ilmaakaan hän ei muista aiemmin olleen loimutuskerroilla.

Lohen loimuttamisessa ei taida olla mitään erityisen ranskalaista, eikä meidän tehnyt kevyttä salaattia enempiä lisukkeitakaan aterialle. Mutta leipää saisi kyllä olla ja halusin kokeilla Ranskasta tuomiamme leipäjauhoja. Ostimme isot pussit vaaleita leipäjauhoja jostain marketin leipäosastolta, siellä niitä oli patonkihyllyjen väleissä ostettavissa. 

Etsin yksinkertaisen vaalean leivän ohjeen ja se löytyi blogista delectably mine. En ollut aiemmin kokeillut tällaista taikinaohjetta, jossa taikinaa lepuutetaan kymmenen minuutin pätkissä ja sekoitetaan välillä hetkisen. En tiedä voiko tätä tapaa sanoa leimallisesti ranskalaiseksi, mutta sanotaan vaan, eikö niin?

Kaksi vaaleaa ranskalaista yrttileipää

• 5 dl lämmintä vettä
• 5 g pussi kuivahiivaa
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl suolaa
• 2 rkl öljyä
• 12-13 dl vaaleita leipäjauhoja
• iso nippu sekalaisia yrttejä silputtuna (timjamia, kirveliä, rosmariinia, rakuunaa ja oreganoa)

Mittasin Kitchen Aidin kulhoon veden, sokerin, hiivan, suolan ja öljyn sekä yrttisilpun. Lisäsin mukaan noin puolet jauhoista ja sekoitin leipäkoukulla muutamia minuutteja. Lisäsin jauhoja sen verran, että taikinasta tuli kiinteä pallo, joka irtosi kulhon reunoista koukkuun. Jätin taikinan lepäämään 10 minuutiksi, jonka jälkeen sekoitin sitä koukulla 10 sekuntia. Jätin taas taikinan lepäämään peitettynä ja sekoitin. Toistin tämän intervallihommelin kaikkiaan viisi kertaa. 

Kumosin taikinan kevyesti öljytylle leivinpaperiarkille ja halkaisin sen kahteen pitkulaiseen palaan. Muotoilin niitä hieman ja jätin ne toisen leivinpaperiarkin ja keittiöpyyhkeen väliin kohoamaan. Noin kolmen vartin päästä taikinapötkylät olivat kohonneet reippaasti ja olivat melkein kiinni toisissaan. Venytin niitä hieman ja taitoin kaksinkerroin. Kiersin pötkylät löyhästi kierteelle ja jätin uudelleen kohoamaan. 

Kuumensin uunin 200 asteeseen ja ennen uuniin laittamista viilsin terävällä veitsellä muutaman vinottaisen viillon taikinaan. Paistoin leipiä noin 25-35 minuuttia. Yrtit olivat oma lisäykseni taikinaan, en tiedä onko ranskalaisilla tapana laittaa yrttejä vaaleaan leipään. Yrtit vain ovat melkein ainoat, mitä puutarhassamme tänä kesänä kukoistavat ja niitä pitää koittaa käyttää kaikkeen, mihin vain pystyy. Leivistä tuli susirumia, mutta hyvänmakuisia. Ranskalaisen suolaisen voin kanssa leipä maistui hyvälle, yrtit erottuivat kivasti maussa. Leivän tarjoaminen viinilaatikosta on Passiosta ja Huvilasta lainattu idea. 

Tour de Francen neljästoista etappi oli viimeinen Alpeilla ajettavista vuorietapeista. Siitä oli pitkä lähetys, jonka alkutunnit kuuntelimme pihanpuolelle, kun puuhailimme siellä. Kalan loimutuksen ja leivän paistamisen jälkeen asetuimme istumaan tv:n ääreen nauttimaan kauniista ranskalaismaisemista ja kiinnostavasta pyöräilystä. Nyt etappia on jäljellä vielä melkein 60 km ja maaliin tullaan vasta kuuden jälkeen illalla. Jännittämistä siis riittää vielä hyvän aikaan.