Carbonade flamande painekattilassa

Hollannissa ja Belgiassa ajetaan parhaillaan Eneco Touria, jonka vuoksi halusin tehdä tänään jotain belgialaista ruokaa. Foodgawkeriin kun naputtaa nätisti sanan belgian, tulee kymmenittäin vohveli- ja ranskanperunaohjeita, eikä kauheasti paljon muuta. Olin joskus huomioinut belgialaisen lihapadan, joka on selvä burgundinpadan serkku. Ruoan nimi on carbonade flamande ja siihen tulee liemeksi ilmeisen alkuperäisesti belgialaista munkkiolutta. Juuri sellaista, mistä minä en pidä yhtään. En antanut tämän häiritä minua lainkaan. Otin vinkkejä aiemminkin tutusta Un Dejeuner de Soleil-blogista.

Carbonade Flamande

• 1 kg naudanpaistia
• 0,75 l pullo munkkiolutta
• 4 pientä sipulia
• 3 suurta herkkusientä
• 3 pientä porkkanaa
• 150 g siankylkeä
• yrttinippu (rosmariinia, timjamia, basilikaa)
• 1 rkl dijonsinappia
• 2 rkl valkoviinietikkaa
• 1-2 pala vaaleaa, pehmeää leipää
• oliiviöljyä paistamiseen
• vehnäjauhoja lihapalojen jauhottamiseen
• suolaa ja pippuria

Leikkaa paisti noin parin sentin kuutioiksi. Kaada paksuun muovipussiin noin desin verran vehnäjauhoja ja ripota mukaan suolaa ja pippuria, sekoittele. Nostele lihapalat pussiin ja sulje pussi tiiviisti. Pyörittele pussia niin, että lihapalat saavat jokapuolelleen jauhotuksen. Leikkaa kylkiviipaleet pieneksi silpuksi, samoin sipulit. Viipaloi sienet muutamaan viipaleeseen ja porkkanat ohuiksi kiekoiksi. 

Kuumenna oliiviöljyä pannulla ja paista lihapaloja muutamia minuutteja joka puolelta muutamassa erässä. Kaada pintapaistetut palat painekattilan (tai uunipadan) pohjalle. Paistele kylkisilppua, kunnes rasva paloista sulaa pannulle, lisää mukaan sipulit, sienet ja porkkanat. Paista muutamia minuutteja ja kaada kaikki painekattilaan (tai pataan). Sekoittele ja lisää mukaan sinappi, etikka ja yrttinippu. Aseta leipäpala pinnalle ja kaada mukaan olut. Ripottele kattilaan hieman suolaa ja pippuria. Keitä paineella 30 minuuttia (tai hauduta ruokaa padassa 180 asteessa 3-4 tuntia) ja avaa sitten painekattilan kansi varovasti. Sekoittele melkein hajonnut leipäpala suurusteeksi pataan ja nosta yrttikimpun jämät naruineen pois. Minä laitoin vain yhden leipäpalan, olisi saanut olla kaksikin.

Minun patani oli puolen tunnin kypsenyksellä jo melkein täysin mureaa, lisäsin vielä hieman suolaa ja pippuria ja painekeitin vielä vartin verran. Annoin kattilan asettua sitten vartin, jona aikana paine omia aikojaan aleni niin, että kannen sai auki. 

Lisäkkeenä meillä oli ankanrasvassa paistettuja aamulla kuokittuja siiklejä. Keitin ne ensin kypsiksi ja sitten kuumensin pannulla lusikallisen ankanrasvaa ja paistoin perunoihin kullankeltaisen, rapean pinnan. Uunituore Aikuinen kuvaili perunoita niitä ottaessaan, että ne ovat "ihanan kuuloisia".

Nyt kun painekattilakokeiluni ovat edistyneet on ruoanteon ajankäytöllinen painopiste siirtynyt esivalmisteluihin. Niihin minulla meni melkein tunti, kun samalla vaihdoimme päivän kuulumisia Kammenpyörittäjän kanssa. Mutta silti sain aikaan alle kahdessa tunnissa täysin mureaa lihapataa, sitä pidän hyvänä aikana. Painekattilani on nyt ihan ykkössuosikkini keittiössä.

EDIT: Olen lisännyt CampaSimpukan ylälaitaan Painekattilakokkailua-välilehden, jonne kerään kaikki aihetta liippaavat postaukset.