lauantai 16. elokuuta 2014

Lusikoimassa


Jo viime tammikuussa olimme pistäneet merkille Ravintola Lusikan Kampissa, mutta meni yli puoli vuotta, että ehdimme sinne syömään. Kun tämä elokuinen minilomanen Helsinkiin varmistui kesän alussa, tein heti pöytävarauksen ja se olikin tarpeen, sillä tämä viikonloppuna Helsinki on täynnä tapahtumia ja ulkona syöviä ihmisiä.

Aloitimme lasillisilla samppanjaa, mitä iloksemme oli laseittain myynnissä toisin kuin nettisivut antoivat ymmärtää. Valitsimme kuuden ruokalajin tasting menun ja sille sovitetun viinipaketin. 

Ensimmäisenä saimme mukavan raikasta vichyssoisea. 



Toisena ruokana on salaattia, jossa oli jokirapuja ja kirpeäksi marinoitua punasipulia.



Kolmannessa annoksessa oli ainakin kantarelleja, pikkelöityä kurkkua ja vasikanpastramia. Ihme juttu, kun ei eilisestä muista tarkemmin annoksista.



Neljäs ruoka oli ihana risotto, jossa oli paahdettuja portobelloviipaleita. Tämä oli paras koskaan syömäni risotto. 


Viides ruoka oli tuoretta maissia, espanjalaista makkaraa, possua ja makeaa kastiketta. 



Kuudes ja viimeinen ruoka oli tietysti jälkiruoka,  suklainen kermapotti, jotain marjahilloketta ja jäätelöä. Siitä otettu kuva oli epäterävä, joten jätän sen julkaisematta, mutta vakuutan sen olleen todella hyvää.

Kuuden ruokalajin ja viinien hinnaksi kahdelta hengeltä tuli 190 euroa. Pidimme kokonaisuudesta ja annosten kokopolitiikasta. Jaksoin syödä melkein kaiken, vasta possun kohdalle muutama palanen vaihtoi lautasta. Arvostimme vaahtovapaita annoksia ja kauniita astioita. Viinikaadot olivat vähän suurehkoja annosten kokoon nähden, mutta kuka käskee juoda kaikkea. Viinipaketin hinta oli myös edullinen, enkä olisi yhtään valittanut, vaikka laseissa olisi ollut samaan hintaan vähän vähemmänkin viiniä. 

Tarjoilu oli ystävällistä ja jutustelevaa, saimme tietoa annoksista ja viineistä ja myös keittiön puoli osallistui joidenkin annosten tarjoiluun ilmeisen kiirehetken vuoksi, ravintolan muissa pöydissä oli yksi suuri seurue. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään meidän ateriamme sujuvuuteen, vaan se oli mielestämme juuri sopiva, ei liian nopea, ei liian hidas. 

Pidimme Ravintola Lusikasta kovasti ja aiomme mennä sinne uudelleenkin. Yhden vakavan puutteen keksin ravintolasta, se sijaitsee liian kaukana Jyväskylästä, mutta sille asialle ei taida voida mitään!

Liitän tämän postauksen Campasimpukan Valmiissa pöydissä-välilehdelle, jonne on koottuna muitakin ravintolakokemuksiamme. 

8 kommenttia:

  1. Hyvän näköistä! Kävelin tuosta pariinkiin otteesee ohi,mutten älynnyt mennä sisälle;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovensuussa on pikkuinen baaritiskikin, jolta voi ostaa drinkkejä, pari kaveria viihtyi siinä koko sen ajan, jonka olimme syömässä :)

      Poista
  2. Täällä ei ollakaan ehditty käymään. Kerran kokeiltiin, mutta paikka oli jo täynnä. Pidetään ehdottomasti mielessä kehujenne jälkeen! Bussimatkailukin onnistuisi tänne vaivatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käykää ihmeessä, me tykkäsimme tosi paljon!

      Poista
    2. Loppuviikosta olen tän paikan suhteen viisaampi ;)

      Poista
    3. Kiva kuulla sitten, mitä tykkäsitte!

      Poista
  3. Kyllä kait se järkyttää herkkää mieltä, että jotkut sijoittavat 190e yhteen päivälliseen :D
    Tällaiset järkytykset puolin ja toisin ovat silti terveellisiä.
    Terveiset astetta alemmasta sosioekonimisesta asemasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, olihan meitä sentään kaksi jakamassa tuota kustannusta. Onhan se paljon rahaa, ei siinä ole mitään vastaansanomista. Joku voisi sanoa minulle, että käypä mieluummin joskus kampaajalla eikä vaatekaupassakaan pistäytyminen olisi pahasta, mutta tällä erää niin mielelläni sijoitan vatsaniloihin välillä ja jätän muuta kulutusta vähemmälle. :)

      Poista