Pannu minulle, toinen sinulle (EDIT:arvonta suoritettu)

Edit: kaupallinen yhteistyö, Mastermark

Olin jokunen aika sitten Helsingissä Swiss Diamond -illallisella ja tapahtumaan liittyi lupaus saada kokeiltavaksi valintani mukainen paistinpannu Mastermarkilta. Valitsin pienehkön pannun, sillä nykyinen Silit-pannuni on suuri ja painava. Valitsemani pannu on 24 senttinen HD Pro. Tällä erää teen pienempiä määriä ruokaa, eikä pannun tarvitse olla malliston suurin. Loppuviikosta luvattu pannu jo saapuikin ja pääsin kokeilemaan sitä perjantain illalliselle, joka olikin koko viikon ensimmäinen ruoanlaittoon pyhitetty hetkeni. On tämä elämä mennyt kummalliseksi, ei muka ehdi lainkaan laittaa ruokaa, eikä syödäkään mitään kunnolla valmistettua. 

Meidän piti olla Kammenpyörittäjän kanssa kahdestaan tuona perjantai-iltana, joten varasin meille pakastimen aarteista poron sisäfileen, joka oli juuri passeli kahdelle hengelle. Liha oli yön ja työpäivän yli jääkaapissa sulamassa ja heti töistä ja kaupasta tultuamme otimme lihan lämpenemään pöydälle. Olimme varanneet ensin alkupalaksi sinisimpukoita, niitäkin juuri sitä silmälläpitäen, ettei paikalla olisi simpukoista pitämättömiä. 

Sinisimpukat valkoviinissä

• 1 kg:n pussi sinisimpukoita (taas niitä oli liikaa, muttei marketista voinut ostaa pienempää määrää)
• 2 kevätsipulia
• 1 rkl voita 
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 dl kuivaa valkoviiniä

Siistin simpukoista parrat pois, erottelin tässä vaiheessa rikkinäiset ja raollaan olleet simpukat pois. Pienellä kopautuksella voi kokeilla, kiinninapsahtava avonainen simpukka on vielä elossa, muuten nakkaa kompostiin. Pidin simpukat kylmässä vedessä odottamassa höyryttämistä.

Silppusin sipulin ja leikkasin valkosipulin kynnet ohuiksi viipaleiksi. Kuumensin voin laakeassa kasarissa ja kuullotin sipulia ja valkosipulia voissa muutamia minuutteja. Kumosin valutetut simpukat kasariin ja kaadoin päälle valkoviinin. Sekoittelin ja laitoin kannen kasarin päälle. Annoin simpukoiden kypsyä muutamia minuutteja, sekoittelin vähän ja kun kuoret olivat avautuneet sen verran, että simpukka näkyi hyvin ja oli napattavissa kuorestaan, olivat ne valmiita. 

Söimme simpukat tuoreen leivän kanssa. Tälläkin kertaa söimme simpukoista noin kolme neljäsosaa, minulle kylläisyys niiden suhteen tulee vastaan todella nopeasti riippumatta siitä, kuinka hyvin ne onnistuvat.

Poroa kahdelle ja pannukastike

• 1 poron sisäfilee (paino noin 200 g)
• 1 rkl voita
• suolaa ja pippuria
• 1 rkl konjakkia
• 1 dl kermaa
• tuoretta timjamia

Kuumensin uutta pannuani Pekka Terävän neuvoin induktiolieden viitosteholla (riippuu tietysti lieden merkistä ja tehosta) muutaman minuutin. Annoin voin sulaa pannulla ja kun sen kuohu oli juuri asettumassa, nostin fileen pannulle. Rouhin sen päälle hieman pippuria ja ripottelin suolaa. Paistoin sitä joka puolelta minuutin verran, kaikkiaan nelisen minuuttia, niin että liha kypsyi vain aivan pinnastaan. Nostin fileen folioarkille ja jätin asettumaan siksi aikaa, että valmistelin aterian muut osat loppuun. EDIT: käärin tietysti arkin nyytiksi, jonne liha jäi asettumaan.

Kastikkeen pohjana käytin paistinpannulla olevaa voita, pippuria ja suolaa. Kaadoin pannulle kermaa ja konjakkia, sekoittelin kastikepohjaa. Annoin sen kiehua kasaan muutaman minuutin ja jätin pohjan pannulle odottamaan loppusilausta. Kun muut osat ateriaa olivat valmiit, puhkaisin poroa jälkikypsyttäneen foliopaketin ja valutin sieltä pienen liemitilkan pannulle, sekoitin ja kuumensin kastikkeen uudelleen ja lisäsin lopuksi timjamin. Kun muut aterian komponentit olivat valmiita, otin fileen foliosta ja leikkasin sen viipaleiksi, lihan oli juuri sopivan kypsää sisältä, punertavaa muttei liiaksi. 

Pekoniset perunakakkuset

• 8 keskikokoista siikliperunaa
• 1 kananmuna
• 50 g pekonia
• 2 rkl voita (unohdin)
• 0,5 dl maitoa
• tuoretta timjamia
• suolaa ja pippuria
• korppujauhoja
• oliiviöljyä

Vinkit tähän perunalisäkkeeseen otin Eatwell101-blogista. Kuorin perunat ja höyrytin ne kypsiksi. Paistoin pekonin rapeaksi ja leikkasin sen aivan pieneksi silpuksi. Jätin pekonimurut talouspaperin päälle valumaan. Pusersin kypsät perunat perunapusertimen läpi hienoksi perunalumeksi. Sekoitin siihen tilkan maitoa, kananmunan, pekonisilpun ja mausteet. Voin unohdin, muttei se kyllä haitannut. Kuumensin uunin 220 asteeseen ja laitoin uunipellille arkin leivinpaperia. Asetin 5 senttisen stanssin paperin päälle ja ripotin stanssin sisälle korppujauhoja. Lusikoin stanssin melkein täyteen perunamassaa ja tasoitin pinnan lusikalla. Nostin stanssin varovasti pois ja tein samanlaisia perunakakkusia vieriviereen niin monta kuin massasta tuli, tästä määrästä tuli 8 pientä perunakakkua. Jos pääruoka olisi ollut jotain isompaa, kuin poronfile, olisin voinut tehdä suurempia perunakakkusia, mutta hoikan fileen seurana 8 senttiset tai suuremmat kakut olisivat olleet liian suuria. Sirottelin vielä kakkusten päälle lisää korppujauhoa ja paistoin kakkuja noin 15 minuuttia, taisi siinä mennä parikymmentäkin, kauemmin kuin alkuperäisohjeessa. Suihkautin kakkusten päälle hieman oliiviöljyä suihkupullosta paistamisen lopussa kauniimman värin saavuttamiseksi. 

Kasvikset tein samaan tapaan, kuin Pekka Terävä Swiss Diamond -illallisella. Tai ainakin käytin samoja raaka-aineita, en ehtinyt nähdä, miten keittiömestari ne valmisti. Kuorin ruusukaalien vihreimpiä lehtiä ja otin kuorimaveitsellä ohuita suikaleita porkkanasta. Käytin kummatkin pannulla voissa aivan lyhyesti, noin minuutin verran. Kumpaankin jäi kaunis väri ja purutuntumaa, mutteivat ne kypsyneet liikaa. 

Ensikokeiluni Swiss Diamond -pannulla oli positiivinen, pannu toimi niin kuin hyvälaatuisen, upouuden pannun tuleekin toimia. Pekka Terävä sanoi illallisella, ettei hän koskaan pese käyttämiään pannuja tiskikoneessa ja varoitti laittamasta kuumalle pannulle kylmää vettä. Ajan kanssa se vaurioittaa pannun pintaa, mikä onkin aivan loogista, kun ajattelee suuria lämpötilaeroja. Jätin siis pannun aterian ajaksi liedelle jäähtymään ja pesin sen vasta myöhemmin. Verkkosivun tietojen mukaan pannun metallinen kahva (ja pinnoitekin) sallii pannun laittamisen uuniin aina 260 asteen lämpöön saakka. Tämä onkin toisinaan kätevää, jos ruoan haluaa viimeistellä uunissa, aikaisempien pannujeni kahvat eivät ole tätä kestäneet.

Minulla on nyt mahdollisuus järjestää arvonta, jonka voittaja saa Mastermarkilta samanlaisen pannun kuin tämä minun saamani. Mikäli haluat osallistua arvontaan, laita tämän postauksen kommenttilaatikkoon viesti, josta sinut on helppo tunnistaa, mikäli emme ole muuten tuttuja, mieluiten sähköpostiosoite. Aikaa osallistumiselle on huomiseen maanantai-iltaan klo 18 asti, jonka jälkeen ilmoitan kuinka monetta jätettyä kommenttia onnisti. Otan yhteyttä voittajaan ja saatuani osoitetiedon, toimitan sen Mastermarkille. Sieltä pannu toimitetaan voittajalle pikimmiten. Lisään arvontatuloksen myös tähän postaukseen suoraan tämän kappaleen perään.

EDIT: Arvonta on suoritettu 24.11.2014 klo 18.01! 33:n kommentin joukosta numero 14 oli onnekkain, eli Amalfin Sitruunat tulee saamaan Swiss Diamond -pannun. En osannut liittää tuota sivussa olevaa arvontatyökalua tähän postauksen sisälle, mutta arvonta suoritettiin vain kerran ja poistan työkalun näkyvistä tuota pikaa. Onnea Amalfin Sitruunoille!

LISÄEDIT: Kiitos kaikille osallistuneille, Amalfin Sitruunat ovat saaneet sähköpostia voitostaan. 

Mikäli tämä postaus muuten kirvoittaa jonkunlaisia kommentteja, en vastaa niihin ennen kuin arvonta-aika on päättynyt, näin on helpoin pitää lukua siitä, kuinka monta osallistujaa arvontaan tulee, toivottavasti monta, sillä pannu vaikuttaa oikein toimivalta ja sen lisäksi se on kaunis. Saamani hyöty ilmaisen illallisen lisäksi on 144,90 euroa, sillä siihen hintaan pannua näytetään myytävän. 

PS. Juuri kun olimme pistäneet suuhumme viimeiset palat loistavaa poronlihaa, tuli Uunituore Aikuinen kotiin jäätyäänkin pois sovitusta iltamenosta. Onneksi hän oli syönyt kaupungilla, muutoin olisi kyllä vanhemmille tullut huono omatunto salaherkuttelusta.