Vuosi alkoi Passiolla

Baanan vuosikin ihan alussa

Joululoma on täälläkin onnistuneesti saatu päätökseen ja edessä ovat talviset viikot, joiden pääasiallisena sisältönä on sopeutua jälleen arkeen ja vilkastuvaan työntekoon. Aikomuksenamme on karsia huvituksia ja jopa nuukailla, sillä varastoissamme on syötävää yllinkyllin. Varastot eivät hupene kuin keskittymällä kotiruokaan ravintoloissa laukkaamisen sijaan. Samalla tulisi mahdollisesti hieman säästettyä rahaakin, sekään ei ole pahasta. Mutta kerta kiellon päälle, ennen kuin todella teimme talvipesän tontillemme, teimme viimevuotiseen tapaan pienen talvimatkan etelään. Meidän ei tarvinut pakata uimahousuja, eikä aurinkovoidetta, sillä kohteemme sijaitsi vain hieman Jyväskylästä etelään. Aloitimme matkamme ajamalla vuoden ensimmäisenä päivänä Helsinkiin.

Tarkoituksemme oli majoittua Länsisataman läheisyydessä ja toisen päivän aamuna lähteä laivalla Tallinnaan. Tarvitsimme siis ensimmäisen päivän iltaan illallispaikan. Päätös lähteä minilomaselle tapahtui juuri ennen joulua, jolloin moni ravintola oli jo pistänyt pillit pussiin ja avaisi vasta uuden vuoden jälkeen. Ovensa oli sulkenut myös lempiravintolamme Passio, mutta sen luvattiin avaavan 29.12. ja olevan auki myös 1.1. Olin varautunut siihen, että joulutauon aikana ravintola ei käsittele tulevia varauksia, joten tein myös varavarauksen erääseen toiseen ravintolaan, mutta sain kyllä samana iltana pöytävarausvahvistuksen sähköpostilla. Niinpä saatoin perua varavaraukseni ja siirtää sen takaisin to-eat-listallemme. 

Saavuimme Kalevankadulle hieman etuajassa, erittäin nälkäisinä ja toiveikkaina, että saattaisimme aloittaa ateriamme jo, vaikkei kello ollutkaan ihan sata. Ravintola oli yksi harvoja tuona iltana auki olevia ja muutamissa pöydissä jo istuikin ihmisiä aterioimassa. Me sujahdimme ikkunapöytään ja pääsimme aloittamaan vuoden ensimmäisen aterian.

Tilasimme aterian alkuun lasilliset kuohuvaa ja päätimme samantien ottaa viiden ruokalajin yllätysmenun ja niille sopivat juomat. Keittiö tervehti meitä hirvipastramilla, jonka kanssa oli lanttua kahdella tapaa, siitakesientä  ja karjalanpiirakankuorikeksi. Lanttu palautti mukavasti mieleen joulun ja annos oli herkullinen alku nälkäiselle. 

Ravintola täyttyi mukavaan tahtiin ja suurin osa asiakkaista oli ulkomaalaisia, lähinnä kadulta suoraan sisään kävelleitä illallispaikan etsijöitä. Aterian ensimmäisen ruokalajin kohdalla Passiossa vallitsi jo oikein hauska bistrotunnelma ja puheensorina. Lautasilla oli siikaa ja punaista sorbettia. 

Toisena annoksena saimme naudan kieltä ja ohrarisottoa (sitä ei kutsuttu ohratoksi). Minä olen tähän asti vältellyt kieltä ja lukenut hieman epäuskoisena muiden blogaanien kieliruokalajien ylistyksiä, mutta nyt olen kääntänyt takkini täysin. Kieli oli uskomattoman mureaa ja maukasta ja sen parina tarjottu ohra oli suloista. Ensimmäistä kertaa maistoimme myös lehtikaalisipsejä, joista tuli mieleen kuivan saunavihdan maku, vaikken kyllä tunnusta syöneeni sellaista. Pidimme valtavasti.

Illan kala-annoksessa oli kuhaa ja haukea sekä fenkolivaahtoa. En koskaan muista mitä nuo pienet vihreät nuput ovat, sanon niitä avaruuskaaliksi.

Pääruoan Jussi Hukkanen kuvaili yksinkertaisesti poroksi ja punkkukastikkeeksi ja sitä se olikin, olihan joulukin jo mennyt. Sipulit olivat parempia kuin suklaa.

Pre-dessertinä oli pikkuinen muscovadokakku mustaherukkasorbetilla, se palautti makumaailman erittäin miellyttävästi takaisin jouluun. 

Aterian päätti tuttu annos, jonka kohokkaassa oli tällä kertaa passionhedelmää. Edelleen pidimme hieman pienemmästä annoskoosta, sillä nälkä oli siirrähtänyt jo ainakin seuraavalle päivälle. Ateria oli jälleen kerran todella miellyttävä kokonaisuus, annokset kauniita ja siistejä, sopivankokoisia ja niille sovitetut juomat järkeviä kaatoja. Tällä kertaa emme saaneet yhtään Anton Bauerin viiniä, mutta nämäkin olivat Hukkasen maahantuomia ja olut hänen omatekemäänsä. 

Passiossa vallitsi koko lähes kolmetuntisen ateriamme ajan mukava, kansainvälinen tunnelma. Paikaltani näki hyvin keittiöön ja siellä ihmiset tekivät töitä hymyillen ja viihtyvännäköisinä, mikä ei ole varmaan nykyään työelämässä alalla kuin alalla mikään itsestäänselvyys.

Viiden ruokalajin ateria (+ 2 lisäannosta) juomineen kahdelta hengeltä maksoi noin 230 euroa. Teimme jo alustavan varauksen Huvilaan heinäkuulle, kun uudelleen uppoudumme oopperan maailmaan. Illallinen Passiossa oli minulle nyt kolmas ja Kammenpyörittäjälle neljäs, mikä on ennätyksemme samassa ravintolassa syömisessä. Aiemmista kokemuksistamme voi lukea Campasimpukan yläreunasta löytyvältä Valmiissa pöydissä-välilehdeltä, jonne liitän tämänkin postauksen.