Museomissiolla

Ennen viikonlopun Retro Ronde-tapahtumaa olemme ahnehtineet museoita usean päivävauhdilla. Eilen ohjelmassa ensimmäisenä oli noin tunnin ajomatkan päässä Bussumin majoituksestamme ollut pyörämuseo, Velorama Nijmegenissä. Olen kyllä nähnyt monta vanhaa polkupyörää aikaisemminkin ja muutama sellainen löytyy meiltä kotoakin, mutten ollut kyllä arvannut, että niin monenlaisia pyöriä on kehiteltykään. 

Museo sijaitsi vanhassa kolmikerroksessa talossa ja sisälsi upean kokoelman toinen toistaan erikoisempia pyöriä, kuten vierekkäin ajettava kaksipyöräinen tandem. Arvelimme, että sitä on ollut syytä ajaa kaksi aika samankokoista, hyvässä sovussa olevaa henkilöä. Eikä sitä pyörää voine ajaa metriäkään yksin, kuten peräkkäin ajattevia tandemeita.

Polkupyörien pitkällinen tutkimisen jälkeen lähdimme kohti Belgiaa. Tarkoituksenamme oli seuraavaksi vierailla Musée Hergéssä Louvain-la-Neuvessa. Mikäli aiotte käydä tuolla omalla autolla, suosittelen katsomaan museon sivuilta karttaa pysäköintimahdollisuuksista. 

Museo ei ollut pelkästään Tintti-museo, se oli kokonainen Hergé-maailma. Museon kolmen kerroksen salit esittelivät Hergén elämää ja uraa monelta kantilta. Suurin osa materiaalista oli tekstitetty myös englanniksi, mitä arvostimme kovasti. Näyttelyssä ei saanut kuvata, mutta rakennuksessa itsessäänkin oli kuvattavaa vaikka kuinka paljon.

Koska olimme lähistöllä, oli itsestäänselvää, että kävisimme katsomassa Waterloon taistelun maisemia. Ajoimme Butte du Lionin luokse, siellä olikin melkoiset rakennustyöt tekeillä, onhan taistelun 200-vuotispäivä aivan ovella, 18.6. Siihen nähden uuden visitor centerin viimeistelyt ovat jääneet vähän viime tippaan. Kiipesimme muistomerkin 226 porrasta katsomaan ympäröiviä maalaismaisemia, samoin kävimme katsomassa yli satavuotiasta panoramamaalausta sitä varten rakennetussa pyöreässä rakennuksessa. 

Eilisyön olimme Wavren kaupungin reunaman Best Westernissä. Siellä luvattiin olevan nopea internetyhteys, mutta ilmeisesti belgialaisten käsitys nopeudesta on hieman erilainen kuin meillä suomalaisilla. Kammenpyörittäjä ja Opiskelija kävivät läheisessä Carrefourissa ostamassa iltapalatarpeita ja minä käytin koko sen ajan aulan konetta printakseni paluumatkan laivalipun, huoneessa luvattu wi-fi ei inahtanutkan tietokoneessa, ainoastaan puhelimissa ontuen. Mutta onnistuin! Nyt paluumatkan vaikein osuus on hoidettu.

Tänään kävimme Brysselissä, joka oli meistä kolmesta kahdelle tuntematon kaupunki ja minäkin olin käynyt siellä vain lyhyesti kauan aikaa sitten. Saimme pysäköityä hyvin lähelle kahta suurta museota, joista ensimmäisenä huomiomme sai Royal Museum of the Armed Forces and of Military History. Sisäänpääsy tähän valtavaan museoon oli maksuton ja kiersimme viehättävän vanhanaikaisia saleja parisen tuntia, nousimme myös rakennuksen katolle rakennetulle näköalatasanteelle ihailemaan Brysseliä. Museossa oli laaja näyttely toisen maailmansodan tapahtumista, samoin suuri hallillinen lentokoneita. Tämä museo oli tiloiltaan kulunut ja hieman nuhruinenkin, mutta sitäkin sympaattisempi. 

Aukion toisella puolella oli sitten aivan toisenlainen museo, Autoworld. Samanlainen halli kuin sotamuseossa oli ruostunut ja hilseilevä, oli Autoworldin puolella kiiltäväksi puleerattu. Suuri määrä rahakkaita sponsoreita auttaa tämän automuseon ylläpidossa, mutta lippuluukulla tarvittiin rahaa, yhteensä meiltä kolmelta 25 €. Autokokoelma oli mielenkiintoinen ja museo hyvin hoidettu. 

Seuraavaksi suuntasimme Brysselin keskustaan, jossa liikennettä oli enemmän kuin tarpeeksi. Saimme kuitenkin paikoitettua automme aivan ydinkeskustan parkkitaloon ja kävelimme korttelin päähän keskusaukiolle, jota reunustivat toinen toistaan koreammat rakennukset. Kävimme katsomassa puolipakollisen Manneken Pis-patsaan ja siellähän se poika edelleen pissaili. Kiertelimme hieman kortteleita ja poikkesimme lounaalle kadunvarren ravintolaan juuri keskusaukion ulkopuolelle. Söimme jaetun annoksen simpukoita ranskanperunoiden kanssa. Onneksi emme ottaneet kahta annosta, sillä yhdestäkin jäi hieman. Opiskelija söi kelpopizzan, josta manguimme reunoja, sillä pizza crust oli mitä parhain.

Huomenna jatkuu nähtävyyksien katselu ennen Oudenaardeen menoa. Siellä olemmekin kolme yötä, joten siinähän ehtii jo juuret kasvattaa.