keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Ruokakuvaamisen vaaroja

siitä se ajatus sitten lähti lapasesta
Tällä erää meillä ei juuri oteta ruokakuvia, eikä kyllä tehdä ruokaakaan. Kammenpyörittäjä heitti jonkunlaisen voltin viime viikolla ottaessaan minulle ruokakuvia, sillä hetkellä hän juuri ideoi kuvaa hauskasta ranskalaisesta leipäpussista. Minä olin sillä nimenomaisella hetkellä tekemässä hoisinpossuvartaita, enkä nähnyt mitä tapahtui. Kuulin vaimean tömähdyksen ja sen jälkeen vielä vaimeamman äännähdyksen tyhjiksi puristuneista keuhkoista. 

Ehdittyäni Kammenpyörittäjän luokse kysyin järkeviä mitä kävi-tyyppisiä peruskysymyksiä, joihin hän vastasi tukahtuneella äänellä, että jos hän rikkoi minun kamerani, hän ostaa kyllä uuden. Kun tämä kaikkein tärkein asia oli selvitetty, halusin tietää liikkuvatko jalat ja kääntyykö pää. Onneksi liikkui ja onneksi kääntyi. Jonkun ajan kuluttua hän pääsi jo kampeamaan itsensä ylöskin ja vaikka hänen äänessään oli jotain akuankkamaista, hän tuntui kyllä olevan tolkuissaan. Äkillisen voltin oli aiheuttanut hakkuupölkky, jolle Kammenpyörittäjä oli ajatellut nousta saadakseen tarvittavaa perspektiiviä tuohon sac a painiin. Pölkky on vieläkin tontin reunalla, minne se voltista kiepsahti ja siellä olkoonkin. 

Seuraavana päivänä kuljetin Kammenpyörittäjän lääkäriin, sillä hengitys kuulosti sen verran hankalalta ja lepokin taisi jäädä aika vähiin. Muistelin menneitä lääketieteen opintojani (lue: monta jaksoa Teho-osastoa siihen aikaan George Clooney näytteli siinä) ja muistin sanan ilmarinta ja muita pahaenteisiä termejä. Lääkärin painelu&puristelutyyppiset tutkimukset kertoivat sen, minkä arvelimmekin. Muutaman kylkiluun hiusmurtuma ja hankala olo muutaman päivän/viikon. 

Nyt kun ilmalennosta on kulunut viikko, on meillä täällä varsinainen sairastupa muutenkin. Alokas kävi viikonloppuna ensimmäisellä lomalla ja toi tullessaan varuskuntaviruksen, jonka me Opiskelijan kanssa huolellisesti imuroimme itsellemme. Onneksi rimpsuluupotilas ei ainakaan vielä ole saanut sitä, sillä yskiminen ei liene nyt paras harrastus. Täällä ei siis tehdä toistaiseksi juuri mitään ruokaa, eikä oteta kuvia. Kamerani ei muuten mennyt rikki, Kammenpyörittäjä arveli päästäneensä sen kädestään vasta ollessaan itse jo maanpinnalla. Niin etten sitten saanut uutta kameraa.

28 kommenttia:

  1. Auts, auts. Pikaista paranemista koko porukalle!

    VastaaPoista
  2. Oi, oi. Oikein pikaista paranemista kaikille ja toivottavasti Kammenpyörittäjä ei saa virusta, koska yskiminen "rikkinäisillä" kylkiluilla on tuskaa. Käske hänen syödä sinkkiä, C-vitamiinia ja D-vitamiinia sekä maitohappobakteereja nyt kovasti, jotta virus ei tarttuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä, pitänee koittaa varjella häntä tältä flunssalta.

      Poista
  3. Paranemisia koko porukalle!

    VastaaPoista
  4. Leipä (pain) muuttui sitten kivuksi (pain). Sympatiaa Kammenpyörittäjälle, tiedän minkälaisen kivun niistä kylkiluista voi saada. Meillä olis kaapissa varmaan vielä Tramalia, se auttoi pääsemään sängystä ylös.

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Kahvin tamppaaminen ei onnistu, siinä joudun auttamaan :D

      Poista
  6. No voihan...Tervehtymisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinänsä kätevää, ei tule postausjonoa, kun ei ole tehty mitään ruokaakaan... :)

      Poista
  7. No hui, enpä tiennytkään ruokakuvaamisen olevan noin riskialtista. Paranemisia kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaikenlaisia vaaroja piilee ihan omalla tontillakin :)

      Poista
  8. Voi pikaista paranemista! :) Mulla on vähän sama tauti, kaaduin joskus pahasti rantakivillä ilman kenkiä pomppiessani muuannen makrolinssin kanssa. Ja vaikka sain aika tällin käteeni jolla kameraa suojelin kaatuessani, olin lähinnä huolestunut kamerasta.:) Meillä ruokakuvaus on saanut aikaan sen että kun merituuli ja Jukka oli käymässä mieheni kysyi ihan tuohtuneella äänellä "mitä sä TEET?!" kun osoittelin kameralla ihan mihin sattuu. Vastasin nöyrästi ottavani kuvia myös ihmisistä - tiedätkö, niistä vieraista jotka saatiin kylään ja vielä ihan omaksi ilokseni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kaaduin rappusissa viisi vuotta sitten ja mursin nilkkani aivan totaalisesti, nyt siinä on levyä ja ruuveja vaikka kuinka. Mutta kaatuessani en kaatanut lautasta, jossa oli lounaani :D Se pysyi kyllä koskemattomana.

      Poista
  9. Voi hitsi! Paranemisia koko perheelle! Ruokakuvaaminen on näemmä huisin vaarallista.

    VastaaPoista
  10. Voi ei. oikein paljon parempaa oloa teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tää tästä, minä tamppaan kahvit ja Kammenpyörittäjä vaahdottaa maidot, yhteispelillä tää sujuu!

      Poista
  11. Pikaista toipumista - tämä on vaarallisempi harrastus kuin pikaisesti uskoisikaan. Varovasti siellä sairastuvalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koitetaan olla varovaisia, ei mitään liian lennokasta enää!

      Poista
  12. Se on sellainen ilmojen mies tuo Kammenpyörittäjä! Kerro paranemisia. Uus kamera oli niiiiin lähellä!

    VastaaPoista
  13. Voi ei! Varovasti nyt senkuvaamisen kanssa.
    Meillä ei vielä ole tuon tyyppisiä haavereita ole ollut. Lähinnä miestäni harmittaa kun olen aina kuvaamassa, eikä pääse syömään tai muuten hävettää kun otan ravintoloissa kuvia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jo totuttu siihen, että kaikesta syötävästä otetaan kuva, mutta ravintoloissa minä olen ujompi kuvaamaan :)

      Poista
  14. Oivoi! Toivottavasti jo helpottaa. Aina sanotaan että kotona sattuu eniten onnettomuuksia. Tuplaakohan ruokakuvaus riskit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylkiluupuoli sairastuvasta alkaa olla ehkä jo voiton puolella, flunssaosasto ottaa sitten oikein pitkän kaavan kautta :( Mutta jossain vaiheessa tämänkin pitää helpottaa, ihan pakko! :)

      Poista