Jo on aikoihin eletty

Kuten olen kertonut toisen blogini CampaCaminon puolella, sai pitkä kävelyretkeni aikaan sen, että olen päättänyt olla muille ihmisille more Humble And Kind. Tänään se ilmenee niin, että Kammenpyörittäjä saa syödä ulkojuustoja sisätiloissa. Yleensä sellaista ei tapahdu kuin kovimmilla pakkasilla. Oikein voin tuntea kuinka sädekehä leijuu pääni yläpuolella ja hieman sekoittaa uutta kampaustani, casuaalia sykeröä päälaella, jonka saan laitettua ilman, että silmät ovat viirussa. 

Päivän Italia-panostus keittiön puolella tarkoittaa runsasta antipasti-tarjotinta vain meille kahdelle, kunhan työvuoro päättyy Kammenpyörittäjältäkin. Koska olemme aikuisia, eikä tarvitse ruokkia ketään muuta, en tee ns. oikeaa ruokaa lainkaan, vaan vieläpä istumme television ääreen, otamme lasilliset viiniä ja antipastit eteemme lattialle ja pidämme picknicin matolla, kuten talvella joulun aikaan usein teimme. Silloin olikin pimeää, mutta nyt on ihanin kevät!

Keräsin tarjottimelle kunnon palasen gorgonzolaa (eikä se edes haise kauhean pahalle), pienen palan pecorinoa, jotain kovaa italialaista juustoa, jonka nimen jo unohdin ja buffalomozzarellapallon. Lihapuolta edustaa salami ja parmankinkku. Sivustoille keräsin tomaatteja ja juustojen väliin estämään niitä riitelemästä oliiveja. Keskelle laitoin vielä keon vadelmia. Niille aion ripotella hieman balsamicoa ja mozzarellalle oliiviöljyä, kunhan picnicin aika koittaa. Muutama lehti basilikaa ja patonki paloiksi, niin eiköhän sillä nälkä siirry seuraavaan syömiseen?

Giro d'Italian viides etappi on koko kilpailun pisin ja sitä pääsemme katsomaan tallenteelta. Eilen pinkki paita lähti Marcel Kitteliltä, mutta se nyt oli ihan odotettavissa, sillä hän ei ole mäkimies ja etapin lopulla oli varsinainen tapponousu. Koitan olla kurkkimatta Giron sivuilta, etten vain vielä näe, kuka tänään voittaa ja kuka johtaa kilpailua.

EDIT: Vielä ehtii mukaan Campasimpukan 5-vuotissynttäriarvontaan jättämällä kommentin tänne.