Kammenpyörittäjällä on vapaapäivät menossa, joten ruokailukin on hieman arjesta poikkeavaa, ei lämmintä ruokaa (lue: ei miesparka saa kunnon ruokaa). Hän sommitteli meille uuden antipastitarjottimen ja minä tein siihen vaihteluksi friteerattuja artisokan sydämiä. Ohjeen tähän päältä rapeaan, sisältä pehmeään makupalaan otin Christina's Cucina-blogista.
Friteeratut artisokan sydämet
- tölkki suolaveteen säilöttyjä artisokan sydämiä valutettuna
- 1 l rypsiöljyä friteeraamiseen
- 1 dl vehnäjauhoja
- suolaa ja pippuria
- kuivattuja yrttejä (minä jätin pois, sillä kuivatut yrtit ovat joko loppu tai vanhanpuoleisia)
- 1 kananmuna
- pieni pala parmesania raastettuna
- 1 dl korppujauhoja
Kuumenna öljy padassa tai kattilassa noin 180 asteeseen. Pidä kansi lähettyvillä rasvapalon varalta. Valuta artisokan sydämet talouspaperiarkin päällä. Sekoita kananmuna parmesanraasteen kanssa tasaiseksi velliksi pienessä vadissa. Laita vehnäjauhot toiseen pikkuvatiin tai syvälle lautaselle ja sekoita jauhoihin kuivat yrtit, suolaa ja pippuria. Kolmannelle lautaselle kaada korppujauhoja. Kun öljy on kuumaa, kieritä artisokan sydämet ensin maustetuissa vehnäjauhoissa, sitten kananmuna-juustoseoksessa ja viimeiseksi korppujauhoissa. Uppopaista sydämet parissa erässä kauniin värisiksi, se ottaa noin 3-5 minuuttia. Valuta frittipaloja talouspaperin päällä hetkisen ja tarjoa kuumina antipastitarjottimen muiden herkkujen kanssa. Sydämistä tuli todella hyviä, rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Sydämet olisi voinut myös puolittaa pitkittäin terävällä veitsellä, niin niistä olisi tullut pienempiä suupaloja. Anna öljyn jäähtyä ja hävitä se kompostiin imeyttämällä. Ainakin minusta öljy tuli sen verran käytetyn näköiseksi, etten halunnut sitä siivilöidä ja säilyttää toista frittikertaa varten.
Eilen Giro d'Italiassa vietettiin lepopäivää, meillä päivän tärkein juttu oli arpoa Campasimpukan 5-vuotissynttäripalkinto. Arvonnassa onnekkain oli Susanna Bad Mama's Kitchen-blogista. Tänään taas Italiassa ajettiin ilmeisen kuivassa kelissä 219 km melkoisen mäkisessä maastossa, vaikkei vielä voidakaan puhua brutaalista vuorietapista. Yhden sekunnin turvin johtanut Cianluca Bramibilla joutui odotetusti luopumaan pinkistä paidastaan. Etapin ykköseksi kerkisi ensimmäisen vuoden ammattilainen Giulio Ciccone ja kokonaiskilpailun johtoon nousi Bob Jungels.
Oi kun näyttää ja kuulostaa herkulliselta, vau!
VastaaPoista