Aikansa kutakin

Varo, käsi näkyyy kuvassa!

Kun yli viisi vuotta sitten aloitimme blogin, oli blogimaailma melko toisenlainen. Ainakin ruokablogeissa oli paljon enemmän anonyymejä blogeja, joissa kirjoittajien nimiä ei ilmennyt, kuvista puhumattakaan. Tai toisinpäin. Minulle ajatus omasta nimestä blogissa oli aivan mahdoton. En missään nimessä tahtonut sitä tuoda julki. Jos  joku tuttu luki blogia ja kommentoi epähuomiossa niin, että nimeni oli esillä tai pääteltävissä, poistin kommentin, tietysti siitä kommentoijalle erikseen kertoen. 

Sittemmin  moni tuttu blogaani on siirtynyt bloggaamaan ainakin etunimellään, ellei koko nimelläänkin, oma ja perheen kuviakin on useilla blogeissaan. Minunkin katsantokantani on huomattavasti lieventynyt alun ehdottomasta nimimerkin takana pysymisestä. En enää edes oikein osaa selittää, mikä siinä olisi ollut niin kauheaa, jos joku olisi tiennyt nimeni. Suurin syy muutoksen on ollut se, että nykyään tunnen niin monia muita blogaaneja, ettei anonyymiys blogissa ole enää tärkeää. Eikä sille ihmiselle, joka ei minua tunne, ole mitään väliä onko nimeni Minna taikka Sanna. 

Muistan ensimmäisessä miitissäni miettineeni sanonko edes etunimeäni kenellekään. Nyt se tuntuu suorastaan oudolta ja hupsulta. En silti ota ollenkaan kantaa siihen, miten muut tässä asiassa toimivat. Kukin on täysin oikeutettu bloggaamaan juuri sillä tavalla kuin tahtoo, päättäen itse kuinka paljon itsestään blogissa kertoo. Minusta se toimii hyvin, että tavatessamme blogaanien kesken otamme huomioon sen, millä tasolla kukin on avoimuudessaan. Heihin, jotka bloggaavat nimimerkillä, viitataan muualla (vaikka postauksissa) sillä, vaikka nimen tietäisikin. Kenen nimi on yleisesti tiedossa omasta halustaan, häneen viitataan nimellä. Samoin kuvien kanssa, arvostan sitä paljon. 

Toinen syy siihen, miksi olen luopumassa nimimerkin käyttämisestä ja vaihtamassa etunimeni blogin profiiliin on niinkin yksinkertainen kuin se, että olen kyllästynyt viittaamaan itseeni ja Kammenpyörittäjään nimimerkeillä. Se tuntuu nykyään hölmöhköltä. Kysyin Kammenpyörittäjän mielipidettä asiaan muutama viikko sitten ja päätimme, että kun Tour de France on ohitse ja heinäkuinen bloggaussuma on selvitetty, jätämme nimimerkkimme taakse.

Tästä lähtien siis CampaSimpukassa viittaan itseeni etunimelläni Sari ja Kammenpyörittäjään hänen nimellään, joka on Antti. Koska kyse ei kuitenkaan ole muotiblogista, enkä monien naisten tapaan koskaan mielestäni esiinny kuvissa edukseni, en aio naamaani vieläkään laittaa profiiliin. Postausten kuvissa saattaa jatkossa joskus esiintyä meistä enemmänkin kuin jalka tai käsi. 

Vakuutan ettei kyse ole Sarin säärikarvoista