Linnoja, puistoja ja The Red Arrowsia

Toisena Walesin aamunamme söimme mukava aamiasen hotellimme ravintolassa. Nyt ei ollut Manuelia tarjoilemassa ja saimme kahvia ja sellaisen kananmunan kuin tilasimmekin. Niin hauska aamiainen se ei ollut kuin edellisaamuna. Olimme päättäneet mennä katsomaan saaren luoteiskolkassa olevia majakoita, sillä majakkoja nyt on vain aina niin hauska katsella.

Matka saaren siihen kärkeen, missä majakat sijaitsevat kesti noin kolmisen varttia, sää oli edelleen epätodellisen kaunis ja lämmin jo aamusta. Toinen majakoista on nykyään lintujentarkkailulle pyhitetty, toinen niistä, South Stack edelleen varsinaisessa hommassaan. Rannat ovat hyvin jyrkät ja jylhät, maasto värikkään kanervikon ja muun moninaisen kukkivan kasvuston peittämä. Rinteessä kulkee paljon polkuja ja leveämpiäkin reittejä, jotka soveltuvat myös pyöräilyyn.

Majakkatuijottelun jälkeen lähdimme paluumatkalle kohti Englantia, mutta tarkoitus oli käydä sitä ennen katsomassa vielä pari linnaa ja yksi puutarha. Liikenne näillä maalaisteillä oli hyvin rauhallista, melkeinpä yksinämme ajelimme. Päivän ensimmäinen linna oli nimeltään Beaumaris Castle ja se sijaitsee Angleseyn saaren kaakkoisrannalla.

Olimme juuri sopivasti paikalla linnan auetessa sille päivälle ja kuljeskelimme hienon linnan muureilla ja sisäpihalla hyvän aikaa. Siellä sai muuten maistaa Snowdoniassa tehtyjä juustoja, jotka olivat oikein hyviä. Jonkun tehtävä oli leikata nurmikkoa, sitä kyllä riittikin. Linnan lähellä oleva kylä/kaupunki näytti oikein kivalta sekin, kävelimme siellä pienen mutkan ennen linnaan menoa.

Toisena linnana oli sitten mantereen puolella oleva Conwyn linna. Se on hyvin säilynyt, samoin koko vanhaa kaupunkia ympäröivä muuri on ehjä. Tässä linnassa oli väkeä enemmän kuin edellisessä linnassa, nytkin kuljeskelimme linnassa ja sen muureilla sen aikaa kuin nyt viitsimme. Jonkun verran linnaan oli yhdistetty ties milloin tehtyä betoniosuutta, joka ei ollut kovinkaan kaunista.

Linnojen jälkeen olikin sitten puiston vuoro, nimittäin Bognant Gardenin. Sinne oli kallein pääsymaksu käymistämme nähtävyyksistä, noin 25 puntaa meiltä kahdelta. Puutarhat olivat kyllä näkemisen arvoiset, oli monenlaista lähes luonnontilaista osaa punapuineen (ei kuitenkaan Kaliforniassa näkemiemme kokoisia), kaunista lummelampea ja koukerosta keittiöpuutarhaa. Pidin paikasta todella paljon ja etenkin sen vuoksi, että sen kahvilassa pääsi nettiin ja saatoimme porkkanakakkua syödessämme tehdä hotellivarauksen seuraavaksi yöksi.

Outoa miten vaikea on muistaa parin viikon takaisia tapahtumia. Mietin äsken hyvän tovin, että missä kummassa olimme seuraavan yön, mutta Gloucesterissä Ibis-hotellissahan me olimme. Niin oli jäänyt Wales jo taakse ja olimme taas Englannissa. Tuolloin oli keskiviikko ilta ja seuraavaksi päiväksi aioimme mennä taas etelärannikolle, Bournemouthiin, sinne Antti varasi meille viimeisen leposijan. Tai siis hotellihuoneen ennen kotiinpaluuta. 

Aamulla kävimme katsomassa Gloucesterin kaupunkia, sen vanhaa satama-aluetta ja miten siitä on tehty vetovoimainen alue nykypäivän tarpeisiin, vanhat tehdasrakennukset ovat joko asuin- tai liikekäytössä.

Samoin menimme hienoon katedraaliin, jonne ei mielikseni tarvinut maksaa sisäänpääsymaksua ja pääsimme katsomaan myös kirkon sisäpihalle.

Antti toivoi meidän pääsevän mahdollisimman aikaisin perille Bournemouthiin, sillä siellä oli alkamassa nelipäiväinen ilmailutapahtuma, Air Festival, jossa esiintyisi monenlaista mielenkiintoista ilmassa pysyvää. Majoituksen olimme ottaneet yhdestä kaupungin kymmenistä hotelleista, jotka olivat kyllä aika järjestään täynnä, mutta onnistuimme saamaan kivan majoituksen. Huoneemme oli oikein pikkuiruinen, mutta se ei haitannut yhtään, kunhan saimme auton pikkuhotellin pihaan. Parkkipaikoista oli pulaa ilmailutapahtuman vuoksi. Onneksi emme joutuneet liikenneruuhkaankaan, vaikka tiet olivat aikamoisen täynnä. 

Saimme huoneemme kaksi tuntia etuajassa, mikä oli todella mukavaa. Jätimme matkatavarat huoneeseen ja auton pihaan ja lähdimme keskustaan, jonne oli alamäkeen noin kilometrin verran matkaa. Ehdimme käydä kimaralla hienon hotellin naapurissa ennen kuin lentonäytös alkoi.

Minä en aiheesta juurikaan tiennyt, sillä en ole koskaan aikaisemmin ollut lentonäytöksessä muuten kuin töissä, jolloin ei kauheasti ehdi koneita ihmetellä. Mutta nyt näin kyllä niin monenlaisia esityksiä, että ryhdyin välittömästi air festival-faniksi. Etenkin The Red Arrowsin esitys oli upea, vaikken yhtään tykkääkään, että koneet lentävät sillä viisin toisiaan vastaan. Olen varma, ettei lentäjien äiditkään tykkää.

Kävimme syömässä kaupungin suosituimmassa fish and chips-paikassa, samassa kuin viime vuonnakin ennen kuin menimme iltapäivälevolle hotelliin.

Illalla oli vielä lentonäytöksiä luvassa, kun tulisi pimeä eikä sää muuttuisi huonoksi. Se olikin aikamoista nähtävää, kun helikopterit ja lentokoneet lentelivät ja syöksivät ilotulitteita joka suuntaan. Voisin kuvitella, että meillä ei moinen onnistuisi, en ainakaan ole kuullut taitolentoesityksen ja ilotulituksen yhdistämisestä meidän ilmatilassamme.

Koko kaksi viikkoa, jotka olin viettänyt Englannissa, oli sää ollut todella kaunis. Lähtöaamuna satoi vettä. Se oli hyvä merkki lähteä kotiin, olisimme toki muutenkin ymmärtäneet lähteä, olihan meillä lento illalla Helsinkiin.

Matka rannikolta Heathrowlle sujui oikein hyvin, olimme varanneet matkaan riittävästi aikaa, joten emme hätääntyneet, vaikka matka tyssäsikin ajoittain ruuhkassa. Ehdimme kentälle hyvissä ajoin ja sielläkin kaikki sujui todella nopeasti. Annapa jos olisi ollut kiireempi, varmaan jonotkin olisivat olleet pitkiä. Nyt olimme vartissa kentälle saapumisen ja vuokra-auton luovuttamisen jälkeen jo menneet turvatarkastuksenkin läpi. Yleensä emme juuri käytä rahaa lentokentillä, etenkään euroalueella, mutta nyt käytimme loput punnat ravintolassa lounastaen ja lentoa odotellen.

Liitän tämän postauksen Campasimpukan ylälaidasta löytyvälle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne keräämme reissuaiheisia postauksiamme.

Jos epäilet minun tulleen hulluksi, kun kuvasin noin monta postilaatikkoa,
niin voin kertoa, että kuvasin vielä paljon useammankin.