Hellyin minä sittenkin - churrot

Minun piti tänä vuonna aloittaa Espanja-haaste churroilla, toisin kuin aiempina blogivuosina joina olen päättänyt haasteen näihin espanjalaisiin herkkuihin. Niin minä teinkin, paistoin churroja koko työpaikan väelle mökkiolosuhteissa, onneksi Antti oli kaverina, sillä se ei ollut ihan pikkuhomma. Tänään kuitenkin tein churroja, koska sain niillä pyydystettyä nuorisoa tänne päivälliselle. Tällä kertaa maustoin taikinaa ja suklaakastiketta taas uudella tapaa.

Churrot neljälle

• puolikkaan appelsiinin mehu + vettä niin, että nestettä on 2,5 dl
• puolikkaan appelsiinin kuori raastettuna
• 100 g voita
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• ripaus suolaa
• ripaus sokeria
• vaniljajauhetta
• 3 kananmunaa
• 1 litra rypsiöljyä uppopaistamiseen
• sokeria ja kanelia 

Tein taikinan tälläkin kertaa hyvissä ajoin ennen paistamista. Mittasin mehun, veden, appelsiinikuoriraasteen, vaniljan ja voin kattilaan ja kiehautin ne. Lisäsin kattilaan jauhot ja sekoitin ne nuolijalla kiinteäksi taikinapalloksi. Annoin sen jäähtyä vähän aikaa ja lisäsin mukaan kananmunat, yksi kerrallaan. Sekoitin taikinan tasaiseksi ja kaavin sen valmisteltuun pursotinpussiin. Olin leikannut kertakäyttöisestä pursotinpussista kärjen pois ja laittanut suuren tähtityllan pussiin. Suljin pussin tyllan yläpuolelta pussinsulkijalla ja kun taikina oli pussissa, suljin yläpään leveällä pussinsulkijalla. Laitoin pussin jääkaappiin odottamaan. 

Kun oli aika paistaa churrot, kuumensin rypsiöljyn paksupohjaisessa kattilassa 170 asteeseen.  Otin pois kapean pussinsulkijan tyllan yläpuolelta. Paistoin churrot viiden pötkylän erässä kuumassa öljyssä, taikinaa on hyvä leikata saksilla niin, että pitää pussia vasemmassa kädessään ja puristaa pussia kuuman öljyn yläpuolella ja oikealla kädellä leikkaa taikinapötkön poikki. Vielä paremmin se onnistuu, jos on kaveri leikkaamassa, kuten minulla. Kun munkit olivat kauniin värisiä, nostin ne talouspaperin päälle hieman kuivahtamaan. Kun seuraava erä oli saatu paistumaan, kierittelin odottavat churrot sokerin ja kanelin seoksessa. 

Laktoositon suklaakastike churroille

• Brunbergin tummaa laktoositonta suklaata 4/5 levyä (olisi voinut laittaa kaikenkin)
• Brunbergin vaaleaa laktoositonta suklaata 4/5 levyä (kaikki olisi ollut parempi)
• loraus konjakkia

Kuumensin vettä pienessä kattilassa ja kun vesi lempeästi kiehui, nostin kattilan päälle sopivan kokoisen lasikulhon, jonka pohja ei ylettynyt kiehuvaan veteen. Laitoin suklaat kulhoon ja siellä ne pikkuhiljaa sulivat, sekoittelin ajoittain churrojen paistamisen lomassa. Kun suklaa oli sulaa, laitoin liekin kattilan alta pois ja kaadoin kulhoon hieman konjakkia mausteeksi. Sekoitin tasaiseksi. Juuri ennen tarjoamista kaavin kastikkeen lasiseen kuppiin tarjoilua varten.

Meillä oli myös lautasellinen hedelmälohkoja, joita dippasimme suklaaseen viimeistä pisaraa myöten, lautasella oli pari nektariinia, luumua ja yksi ihana viikuna. 

La Vueltan 15. etappi ajettiin jo, emme ole vielä nähneet sitä. Pian on aika katsoa, mitä siinä tapahtui.

EDIT seuraavana päivänä: Siinäpä olikin jännittävä etappi, jossa ei ollut sunnuntaiajelusta tietoakaan! Etappi on Grand Tour-etapiksi lyhyt, vain 118 km mittainen, mutta siinä oli jännitystä alusta alkaen, kun Alberto Contador masinoi hatkan heti alkajaisiksi. Mahtoiko Chris Froome olla hieman unessa, vai juuri käymässä huoltoautolla, mutta hän jäi matkasta, mutta Nairo Quintana ei tehnyt sitä virhettä. Eroa tuli pian pari minuuttia, enimmällään kolmekin ja parinkymmenen ajajan hatka piti yllä sellaista vauhtia, että pääjoukko oli helisemässä. Ihmettelimme ensin, miksi Movistar vetää pääjoukossa niin kovaa, mutta syyksi paljastui se, että heidän oli tarkoitus erottaa Froome joukkueensa suojasta. Se onnistuikin hyvin ja näimmepä Froomen hakevan itse juomansakin. 

Hatka sinnitteli viimeiseen nousuun aika hyvin kasassa, mutta sitten se alkoi hajota, lopulta vain Nairo Quintana, Alberto Contador ja Gianluca Brambilla menivät minkä kerkisivät. Quintanan tavoite oli saada kaulaa Chris Froomeen, eikä hänen ollut tarpeen voittaa etappia. Lopussa Contadorin jalat loppuivat ja hän joutui antamaan periksi. Brambilla ajoi etapin voittoon, Quintana johtaa kolmella ja puolella minuutilla Froomea ja Contador on nyt ennen kuudettatoista etappia reilut puoli minuuttia Froomen perässä. Tilanne on mitä mielenkiintoisin. Jos valitinkin aikaisemmin kautta, että Quintana ei uskalla ajaa "isojen poikien" kanssa, niin nyt siitä ei ole enää mitään pelkoa. Itsevarmempaa ja coolimpaa ajajaa en nyt äkkiseltään keksi.