torstai 22. syyskuuta 2016

Omena ei putoa puusta



Meillä on tänä vuonna ollut ensimmäinen merkittävä omenasato, joka ei kuitenkaan onneksi ole saavuttanut tulvamittoja, vaan omenamäärä on ollut hallittavissa. Puumme on sellainen, johon on taikinoitu kolme lajiketta samaan runkoon. En ikäväkseni muista mitä lajikkeita ne ovat. Kaksi oli selvästi pienempää ja jonkunlaisia varhaislajikkeita, ne syötiin ja hillottiin jo pari viikkoa sitten. Etenkin toinen niistä oli juuri minun makuuni syömäomena, makea ja helposti puraistava. Nyt valmiita alkavat olla syys- tai talviomenat, jotka kasvoivat isoiksi ja ovat saaneet kauniit punaposket. Niitä ei ole tipahtanut maahan yhtäkään, ne pitää leikata saksilla oksista, tai sitten nekään eivät ole vielä ihan täysin kypsiä. Nuoriso on vienyt niitä kotiinsa käydessään meillä ja tänään poimin kulhollisen. 

Omenasosetta meillä on jo ihan tarpeeksi, mehuakin höyrytin pari maijallista, nyt oli omenapiirakan vuoro. Käytin samaa ohjetta kuin töissä jokunen vuosi sitten, kun suoritin pienen omenavarkauden. Alunalkaen löysin ohjeen sauvajyväsestä. Nyt muuntelin ohjetta pikkuisen, sillä halusin käyttää yhden tuotteen pois kaapista. Sokerin määrää pienensin hieman edelliskerrasta.

Mantelinen omenapiirakka

  • 100 g voita sulatettuna
  • 1,5 dl maitoa kuumennettuna
  • 2,5 dl sokeria
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljajauhetta
  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 3 suurta omenaa kuorineen lohkoina
  • puolikas pötkö mantelimassaa
  • sokeria ja kanelia piirakan pinnalle
Kuumensin uunin 180 asteeseen kiertoilmalla. Leikkasin omenat 6 lohkoon poistaen siemenkodat, kuoret jätin omeniin. Vatkasin kananmunat ja sokerin vaahdoksi. Yhdistin siihen vehnäjauhot, vaniljajauheen ja leivinjauheen sekä yhdistetyt sulan voin ja kuuman maidon. Sekoitin taikinan tasaiseksi. Kaavin taikinan leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 30 cm) ja raastoin osan mantelimassasta taikinan päälle. Asettelin omenalohkot taikinan pinnalle ja raastoin loput mantelimassan päälle, sekä ripottelin päälle churrohommista jäänyttä sokerin ja kanelin sekoitusta. Paistoin uunissa noin 25 minuuttia, kokeilin kypsyyttä tikulla. Puhdas tikku pistoksen jälkeen meinaa kypsää kakkua. Söimme tätä mehevää piirakkaa vaniljajäätelön kanssa.

4 kommenttia:

  1. JOs mä klikkaan "kurkkaa sisarblogiini" tai sen alla olevaa kuvasarjaa, joudun aina postaukseen "valmiissa pöydässä".?????

    VastaaPoista
  2. Kiitos, olen varmaan linkittänyt väärin. Korjaan kun pääsen koneelle, puhelimella en osaa :o

    VastaaPoista
  3. Allu: Nyt on linkitys korjattu, oma mokahan se oli.

    Jael: Niin on, etenkin tuollainen maltillinen hyvässäkin sadossaan, ei tule liikaa omenia :D

    VastaaPoista