Fiinimpi hernekeitto

Kinkkua on usein sittenkin hieman liikaa ja meillä on tapana pilkkoa se myöhempiä hernekeittoja varten. Tänä vuonna teimme hernekeittoa jo tapanina, sillä paloin halusta päästä kokeilemaan uutta sifoniani. Tämä saamani on iSi Gourmet Whipper-merkkinen puolen litran pullo ja nyt sitä on jo kokeiltu ensimmäisen kerran. Ensimmäisenä kokeiluna oli ranskalainen sileä hernekeitto, johon joulun makuja tavoitellen lisäsin hieman kinkkua tarjolle laittaessa. Pulloa on saatavana ainakin 0,25 litran ja kokonaisen litran koossa myös. 

Samettinen hernekeitto sifonilla

• 300 g pakasteherneitä
• 1 dl kanalientä (minulla tällä kertaa vain vettä)
• 2 dl kermaa
• suolaa ja pippuria
• tarjoiluun hieman pannulla paahdettuja kinkkukuutioita ja tuoretta persiljaa
• 1 ilokaasupatruuna sifoniin

Kiehauta herneet vedessä, mausta pippurilla ja suolalla ja kaada ne kuumuutta kestävän blenderin kannuun. Jos kannusi ei kestä kiehuvan kuumia aineksia, anna niiden jäähtyä hetkisen ja hienonna herneet hieman myöhemmin. Keitto kuitenkin vielä kuumennetaan, joten välijäähtyminen ei haittaa. Suurruuttele blenderillä herneet ja liemi niin sileäksi kuin mahdollista. Siivilöi seos tiheän siivilän läpi takaisin kattilaan ja lisää mukaan kerma. Kuumenna seos ja maista onko tarpeeksi suolaa ja pippuria. Jos sinun pitää lisätä pippuria, ota huomioon, että myllystä pippuri voi tulla sen verran isoina paloina, että keitto vaatii vielä ennen sifoniin laittoa uuden siivilöinnin. Pippuripalat voivat helposti tukkia sifonin suuttimen. 

Kaada siivilöity ja sopivaksi maustettu kuuma keitto sifoniin, huomioi ettet täytä pulloa liian täyteen. Tästä ohjeesta tuli  juuri alle puoli litraa keittoa kaadettavaksi. Laita sifonin kansiosaan suora keittosuutin ja kierrä kansi paikalleen. Laita ilokaasupatruuna paikalleen kiertämällä kunnes kuulet panoksen avautuvan ja kaasun pääsevän keittoseokseen. Pullon ulkopinta kuumenee aika paljon, suojaa kätesi keittiöpyyhkeellä tai patakintaalla. Ravista pulloa pystyasennossa muutamia kertoja rivakasti. Kierrä panossuojus irti, ota tyhjä kaasupatruuna pois ja kierrä tilalle pieni metallinen suojatulppa. Ravista vielä muutama kerta. Jos et tarjoile keittoa heti, pidä pulloa vesihauteessa noin 50-75 asteisessa vedessä. Sirkulaattorilla on helppo pitää vesi sopivan kuumana, mutta tiskialtaassakin tämä onnistuu ihan hyvin. 

Kun on aika tarjoilla ruoka, ota pullo vedestä, suojaa kätesi ulkopinnan kuumuudelta ja käännä pullo melkein ylösalaisin lautasen tai muun tarjoiluastian yläpuolelle. Purista kahvasta ja pursota keittoa astiaan. Se tulee ensin hieman pallomaisena muodostelmana, mutta laskeutuu lautaselle kauniiksi sileäksi vaahdoksi. Koristele paahdetuilla kinkkukuutioilla, yrteillä, tai vaikka vain muutamalla tipalla oliiviöljyä. 

Me söimme keiton keskipäivän lounaana. Vaikka aineksia oli noin puoli litraa, keittoa vain riitti ja riitti, sen tilavuus kaasun ansiosta oli pullosta ulostullessaan paljon suurempi. Tästä riittäisi alkuruoaksi 6-8 hengelle oikein mainiosti. Päästelin pullon tyhjäksi pieneen kannuun, halusin tutkia kuinka keitolle käy, kun se jäähtyy ja joutuu ilman kanssa tekemisiin. Noin kymmenessä minuutissa se lässähti jo sen verran, että keiton pinta aleni kannussa kolmanneksella. Puolessa tunnissa keittoa oli noin puolentoista desin verran liemenä kannussa. 

Tässä ohjeessa yksi kaasupatruuna riitti hyvin, joissakin ohjeissa käytetään kahta, riippuen siitä minkälaista rakennetta tavoitellaan. Joissakin jälkiruoissa kaksi patruunaa on välttämättömyys. Tällöin ne vain käytetään peräkkäin, eikä siinä välissä patruunaa vaihtaessa kaasu mitenkään pääse karkaamaan. Litran pullossa käytetään ilmeisesti aina kahta patruunaa. Koska kyse oli lahjasta, en vielä tiedä paljonko nuo patruunat maksavat, mutta varmaankin pian sekin asia minulle selviää.

Seuraavaksi haluan kokeilla jotain jälkiruokaa ja kastiketta. Kylmiä jälkiruokia valmistettaessa seos ymmärtääkseni tehdään pulloon, sinne laitetaan kaasu mukaan ja sitten pulloa pidetään jääkaapissa ainakin tunti, mielellään pitempäänkin. Olen myös ymmärtänyt, että tällaiset vaahdot ja muut ruokalajit eivät sitten sen jälkeen pidä muotoaan, vaan lässähtävät aika pian, kun ne on tehty annoksiksi. Ne on siis syytä syödä saman tien. Pullossa ne kestävät kyllä tiiviissä tilassa, sekä lämpiminä että kylminä. 

Pullo pestään heti käytön jälkeen, mukana tuli pieni pulloharja, jolla suuttimen saa puhdistettua. Ilmeisesti kansiosaa lukuunottamatta osat voi pestä astianpesukoneessa. Tyhjät patruunat kierrätetään metallikeräykseen.

EDIT: Lisäsin CampaSimpukan ylälaitaan uuden välilehden, jonne kerään sifoniaiheiset postaukset sitä mukaa, kun niitä kertyy.