Tämän päivän italialaispanostukseksi tulee kiva pieni lisäke, joka valmistuu nopeasti ja maistuu mainiolle. Otin ohjeen täältä. Olisi ollut kiva, jos kaupassa olisi ollut myös keltaista kesäkurpitsaa, mutta sen aika on myöhemmin kesällä. Vihreällä mentiin.
Italialainen kesäkurpitsa-sipulilisäke kahdelle
- kesäkurpitsaa niin paljon kuin arvaat kahden syövän
- 1 vitivalkoinen sipuli
- iso nokare voita
- tuoretta timjamia
- suolaa (pieni ripaus) ja pippuria
- parmesaania
Siivuta kesäkurpitsa ja sipuli mandoliinilla oikein ohuiksi viipaleiksi. Sulata voi pannulla ja laita sipulirenkaat pannulle kypsymään, varo palamista. Kun sipulit ovat laiskistuneet mukavasti, laita kesäkurpitsaviipaleet kaveriksi pehmenemään. Ohjeessa puhuttiin siitä, että jos ollaan oikein italialaista nonnaa, laitetaan mukaan kananmunaa kevyesti vatkattuna, mutta minulla ei ollut yhtään nonnainen olo. Jätin siis kananvahingot pois. Kun sipulit ja kesäkurpitsat olivat velttoina ja onnellisina pannulla, raastoin mukaan parmesaania, ripautin pippuria, tuoretta timjamia ja ihan vähän suolaa. Parmesaanin suolaisuus hoiti suurimmaksi osaksi sen tontin.
Päivällisen pääosassa meillä oli kevätkananpojat confit-menetelmällä valmistettuina. Älkää kertoko kenellekään, että fiinin ankanrasvan (sitä ei ollutkaan CampaPantryssä, voitteko uskoa?) tilalta kypsensin miniatyyrikanat vappuisessa munkkirasvassa. Ja ihan hyvältä maistui. Pikkuiset kanat olivat 8 tuntia haudutuspadassa öljyssä suolalla ja pippurilla maustettuina. Pari suurta rosmariinin oksaa ja suuri yksikyntinen valkosipuli oli öljyssä mukana.
Kevätkananpoika-confit oli taivaallisen mureaa, hyvää, ihanaa. Lautanen näytti kyllä hetkeä myöhemmin joltain taistelutantereelta, kun linturiepu luopui olomuodostaan.
Giro d'Italian kolmas etappi meni kolumbialaisen Fernando Gavirian nimiin, taas sellainen pyöräilijä, josta minä en ollut koskaan kuullutkaan. Mutta hienosti hän voitti ja saipa johtajan paidankin. Huomenna on ensimmäinen lepopäivä, kun ajajat matkustavat mantereelle tiistaista kilpailun jatkoa varten.
Kesäkurpitsa on munkin milestä parempaa, jos laittaa oikein ohuita sivuja. Berliiniläinen pikkukana oli vähän liian pitkään kypsennetty. Terveisiä itäisestä Saksasta.
VastaaPoistaMitä ohuempi, sitä parempi! Tai sitten mehevinä kuutioina. :)
PoistaOi jospa tulisi oikein hyvä kesäkurrevuosi, niin tämä olisi ensimmäinen, minkä omistani tekisin!
VastaaPoistaKesäkurre! <3 Ihana sana, otan heti käyttöön. Ja oli tosiaan hyvä lisäke, olisi varmaan rapean leivänkin päällä hyvää.
Poista