tiistai 22. elokuuta 2017

Saisimmeko kaksi ruokahalua, por favor


Tänään jätimme Méridan taaksemme ja siirryimme hyvän matkaa itään päin. Poikkesimme välillä katsomassa Cáceresin keskiaikaista kaupunkia, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Pienellä harhamutkalla löysimme entisaikaisten muurien ulkoreunalle ja sisäpuolellekin. Myös Cáceres on Cadiz-Santiago de Compostela-pyhiinvaellusreitin varrella. 


Yöpymispaikaksi olimme valinneet Madridin eteläpuolella olevaan Toledoon, joka sekin kuuluu samaiselle Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Hotellimme on kätevästi kaupungin reunamalla ja paljon ylempänä oleviin keskustakortteleihin pääsee pitkiä rullaportaita. Antti kävi iltapäivällä hieman lämmittelemässä kuumilla kaduilla, minä sen sijaan nautin erinomaisesta ilmastoinnista hotellihuoneessamme. Katselimme pyöräilyä ja odottelimme, että ruokapaikat aukeaisivat, otimmepa nokosetkin, sillä 38 asteen lämpötila ei houkuttanut vielä lähtemään liikkeelle. 

La Vueltan neljäs etappi ajettiin jo melkoisen tutun näköisissä maisemissa. Voittoon kiri Matteo Trentin ja Chris Froome johtaa kokonaiskilpailua. Alberto Contador on kolme minuuttia kärjestä jääneenä sijalla 28. Alamme olla piakkoin samoilla seuduilla, minne kisa siirtyy, joten etappien varteen päätyminen on lähellä. 

Ei taida olla Alberton bisneksiä
Kun lämpötila oli laskenut jo 34 asteeseen lähdimme lähes nälkäisinä etsimään tapas-paikkaa. Olimme katsoneet tripadvisorista muutaman paikan ja nousimme ensin rullaportaita parin kerrostalon verran ylemmäs rinteessä. Mutkaiset ja mäkiset kadut asettivat suunnistushaasteita, mutta löysimme paikan, jonne olimme ajatelleet mennä, Facebook-sivun mukaan se olisi jo aukikin siihen aikaan. Eipä ollut, ovessa olevan lapun mukaan ovat lomalla kuun loppuun. Mitä sitä turhaan Facebook-sivua päivittämään. Olen vakuuttunut, ettei siellä olisi edes ollut hyviä tapaksia. 


Menimme sitten toiseen paikkaan, kunhan olimme ensin kävelleet alamäkeen ja sitten ylämäkeen. Olimme kävelleet paikan ohitse jo aikaisemmin, kun olimme menossa siihen paikkaan mikä ei ollut auki. Tilasimme jaettavan lautasellisen tapaksia ja lisäksi hieman juustoa. Alkuun saimme merkilliset kananmunan puolikkaat, joissa oli erikoista makeaa täytettä. Onneksi niitä oli niin vähän. Jostain syystä kummankin ruokahalu on nyt kadoksissa, emmekä jaksaneet syödä jaettavasta annoksesta kuin hädin tuskin puolet. Tarjolla oli kroketteja, tomaatteja, maksaa ja perunaa ja nolosti jaksoimme vain muutaman suupalan. Olivat ne ihan hyviä, tai ainakin varmaan oikeanlaisia, mutta nyt ei vaan maistunut. Tapakset, lasilliset viiniä ja pullo vettä maksoivat 28 euroa.


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme maittain. Saatan lisätä tähän postaukseen muutaman kuvan myöhemmin, nyt netti tuntuu toimivan aika hitaasti ja kuvien lataamisen ottaa ikuisuuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti